maanantai 29. huhtikuuta 2013

Vipsvips vappua: vihreää vappupöytään



Vappu – brunssien ja pitopöytien kultainen juhlapäivä. Kuohuviinin ja siman poreinen päivä. Munkkien ja tippaleipien tipsuttelupäivä. Rosettien perhosten lentelyn päivä. Tomusokerilla hurmatut suupielet. 

Vappuheila ja valkoinen hattu, joka kekottaa pikkuruisena päälaen päällä. Se on kutistunut, kellertynyt; kuminauha on lerpsahtanut roikkumaan lipan päälle.

Vappu on kestojuhla. Paras näky menneiltä vuosilta oli kaksi päivää vapun jälkeen ratikassa nukkuva nuori mies, edelleen puku siistissä kuosissa ja punainen iso ilmapallo tiukassa kaasussa. Ylioppilaslakkikin hohti melkein valkeuttaan.

Vappubrunssilla, muutaman vapun grillisilliksellä, oli tapana tarjota kaikenlaisia suolaisia herkkuja. Yleensä valmistin brunssille hapanimeliä paprikoita, ranskalaista perunasalaattia, paistettuja kesäkurpitsoita, pissaladiere-piirakkaa. Pöydässä myös itse graavattua lohta ja itse maustettua silliä. 

Jälkiruoaksi kaupan munkkeja – sekä vehnäisiä että gluteenittomia. Grillisilliksen kruunasi grillikauden avaus ja yrteillä marinoidut porsaankaslerit.

Vappubrunssille sopivat välimerelliseen henkeen myös tonnikalalohimoussella täytetyt kesäkurpitsat. Ne ovat suolaisia ja kevyitä, juuri sopivia keventämään pohjoismaisen raskaita perunasalaatteja. Samalla täytteellä voi täyttää myös keltaiset paprikat. Munakoisoihin en kokeilisi täytettä; se on liian hienopiirteistä robusteihin rasvaisiin munakoisoihin.

Samasta pöydästä maistuu myös purjogratiini. Kevään viheriä kevyt ruoka, jonka pääraaka-aine purjo jää helposti unohduksiin vain keittoliemien maustajana.

Kevään vihreää valoa siis vappupöytään. Vipsvips  vappua – hyvästi perunasalaatti ja keitetyt nakit.



Tonnikalalohimoussella täytetyt kesäkurpitsat
kahdelle pääruoaksi, useammalle alkupalaksi tai brunssipöytään

1 isohko kesäkurpitsa
160 g purkki öljyssä säilöttyä tonnikalaa
150 g graavia lohta
1 dl smetanaa
1 pieni sipuli
2 rkl kapriksia
2/3 ruohosipuliruukkua
10 – 15 lehteä salviaa

Kuori kesäkurpitsa. Leikkaa puoliksi. Leikkaa puolikkaat pitkittäin kahteen osaan. Poista siemenet ja niiden ympärillä oleva kasvisliha.

Paista pannulla sipuli pieneksi hakattuna silppuna. Lisää joukkoon kesäkurpitsan sisus pieneksi hakattuna. Kuullota öljyssä pehmeäksi.

Kaada tonnikalapurkista öljy pois. Laita tonnikala ja graavi lohi sekoitusastiaan. Muussaa ne sauvasekoittimella tahnaksi. Lisää joukkoon smetana, paistetut sipulit ja kesäkurpitsat sekä kaprikset. Mausta saksilla pieneksi leikatuilla ruohosipulilla ja tuoreen basilikan lehdillä. Älä lisää suolaa.

Peittele kesäkurpitsan neljännekset täytteellä. Paista noin 200 asteessa puolisen tuntia. Grillaa pinnat lopuksi nopeasti.

Tarjoile kuumina sopivan hyvän leivän kanssa. Maistuvat myös kylminä - tai ainakin täyte vaikkapa vaalean leivän päällä.



Kevään vihreää: gratinoidut purjot

3 keskikokoista purjoa
2 dl ruokakermaa
1 ½ rkl maissitärkkelystä
1 tl suolaa
1 tl sokeria
20 valkopippurin marjaa
5 siivua amerikanpekonia

Leikkaa jokainen purjo kahtia ja puolita puolikkaat pitkittäin. Huuhtele siten, että saat hiekkajäämät pois purjon lehtien välistä pois. Höyrytä purjot melkein kypsiksi, 7 – 10 minuuttia höyrykattilan yläosassa.

Valmista samaan aikaan kermainen valkokastike. Jos syöt vehnää, kastikkeen voi tehdä perinteisesti vehnäjauholla suurustaen ilman reseptin sokeriteelusikallista, mutta gluteenittomana valkokastike syntyy hyvin maissitärkkelyksen avulla. Maissitärkkelyksellä suurustettaessa sekoita maissitärkkelys kermatölkistä huuhtomaasi vesitilkkaan. Sekoita maissitärkkelysvesi kylmään kermaan. Lämmitä hitaasti ja sekoita koko ajan, että saat sakean kastikkeen. Mausta kastike sokerilla, runsaalla suolalla ja rouhitulla valkopippurilla.

Öljyä uunivuoan pohja. Kaada melkein kypsät purjot vuokaan. Peitä kastikkeella ja ripottele päälle valkopippurirouhetta.

Laita gratiinin päälle puolikkaiksi leikattuja amerikanpekonin tai fileepekonin viipaleita.
Paista kuumassa uunissa (200 – 230 astetta) niin kauan, että pekoni on rapeaa. Kaasu-uunissa noin 15 minuutin paistamisen jälkeen viimeistelyyn tarvitaan lyhyt grillaus, jos uunissa on sähkögrilli.

Gratinoidut purjot ovat suloisen makeita. Ne maistuvat niin kuumina kuin kylminäkin. Jos suunnittelet ruoasta kylmää tarjottavaa, jätä pekoni pois. Se maistuu kylmänä helposti liian rasvaiselta.




lauantai 20. huhtikuuta 2013

Elämän keveyttä: keveä parsakeitto



Eero Hämeenniemen teos Yaadum uuree, jonka Helsingin kaupunginorkesteri kantaesitti tilausteoksena 17.4. ja 18.4. 2013 Helsingin musiikkitalossa, on suomenkieliseltä nimeltään Kaikkialla koti. 

Teos puhdistaa mielen talven kuonasta, vapauttaa sielukkuudellaan ruumiinkin vastaanottamaan vihreyttä, nurmikolla pilkistäviä krookuksia ja pikkuruisia sinililjoja.

Kaikkialla koti – ajatus vie maailmaa syleilevään hentouteen, aavistukseen yhteisyydestä, kaikkia yhdistävästä elämän voimasta: ”Kaikkialla koti, jokainen on ystävä” (Kaniyan Puungkundran, tamilin kielestä suom. Eero Hämeenniemi). Samassa runossa ”Kuolema on meille tuttu, emmekä juovu elämän huumasta”. Ajatukset soivat teoksessa – ajatukset soivat maailmassa.

Kaikkialla koti -ajatus tuo myös konkreettisia ajatuksia kodista, joka on kaikkialla. Kun kodin merkki oli yönsininen kännykkä, joka vapautti pitkää matkaa työhön matkaavan kodiksi makuuvaunun hytin, silloin kun junissa vielä oli makuuvaunuja.

Kaikkialla koti -ajatus yhdistää mieleen elämän muutkin junamatkat, joilla tutkittiin läntistä Eurooppaa huumaantuneena museoiden taideaarteista, pimeistä, kuumista öistä, valoista, tulennielijöistä, aikaisista aamuista Pariisissa, Rooman suihkulähteiden vilvoittavista vesistä, oransseista tennareista, jotka lahjoitettiin kenkänsä varkaalle menettäneelle ruotsalaistytölle. 

Kaikkialla oli koti, kaikkialla on koti.

Reppumatkaaja eikä yönsinisen kännykän kantaja haaveillut parsasta – ei. Nyt hentoisen vihreyden tuoja on parsa, tällä kertaa Hämeenniemen teoksen henkeen keveä keitto, ei raskas risotto, ei keitettyä parsaa voikastikkeessa. 

Keveä parsakeitto smetanakukkasineen viheriäisellä niityllä

Keveä parsakeitto on minestra di asparagi – italialainen parsakeitto, joka on kevennetty alkuperäisestä vielä keveämmäksi: perunan tilalla on kesäkurpitsaa, kesän makua.

Haaveilua, elämän keveyttä, kuplivan kevään juhlan raikkautta. Tanssia, perhosten liikkeitä sormilla, ranteilla. ”Me tiedämme, että tämä elämä on kuin hatara lautta/raivoavassa koskessa./ Se kulkee, minne virta sen kuljettaa:” Keveällä lautalla elämän virtaan.



Keveä parsakeitto

noin puoli kiloa valkoista parsaa ( 1kg kaikkineen)
400 g kesäkurpitsa
pienehkö keskikokoinen purjo
hyvää oliiviöljyä
1 l vettä
2 dl kuivaa valkoviiniä
2 tl suolaa
10 mustapippuria rouheena
2 keltuaista
1 dl parmesaaniraastetta

Kuori parsa. Leikkaa parsannuput erikseen. Ota nuput talteen. Pilko parsatangot noin puolen sentin mittaisiksi paloiksi. 

Kuori kesäkurpitsa ja pilko se sentin kuutioiksi. Pese hyvin purjo ja pilko viipaleiksi.

Valkoista parsaa, kesäkurpitsakuutioita, parsannuppuja, purjoa - niistä on keveä keitto tehty.

Kuullota purjo hyvässä oliiviöljyssä pehmeäksi. Lisää paistokseen parsa- ja kesäkurpitsapalat. Lisää oliiviöljyä, jos seos näyttää kuivalta. Pehmitä vihanneksia kauniisti.

Lisää keittoon 2 dl valkoviiniä ja anna sen imeytyä vihanneksiin. Lisää vesi. Keitä keittoa noin 20 minuuttia hiljaisella tulella. Lisää keittoon suola ja mustapippurirouhe.

Kun vihannekset ovat kypsiä, ota keittolientä pari dl erilliseen kulhoon. Kaada loppu keittoliemi siivilän läpi talteen toiseen isoon kulhoon.

Soseuta kattilassa vihannekset ilman keitinlientä. Lisää keitinlientä niin paljon, että keitto vaikuttaa hieman sakean laihalta.

Vatkaa keltuaiset 2 desilitraan keittolientä. Lisää keltuaiset keiton joukkoon.

Viimeistele keitto siten, että lisäät siihen parmesaaniraasteen ja parsannuput. Keitä vielä hetki.

Tarjoile kuumana alkuruokana smetanakukkasen kanssa.