Lumen ruokaa: Uunicannolit pecorinopurjokastikkeessa

Uunicannolit ja lumiruusut jäätiköllä

Marraskuu ja lumi. Valo pimeydessä – kohta jouluvalot. Niiskuttavat, tuhisevat, yskivät ihmiset. Hämärän hyssyä. Lepoa. Jään musiikkia: kirkuvat kadut. Lumiruusut tuoksuvat talvelle. Katolta tipahtelee lumimöykkyjä.

Se hiljaisuus, kun satoi oikean ensilumen. Hävisi hurina. Talvirenkaat eivät jyrränneet enää asvalttia pölyksi.

Hiljaisuus antaa tilaa kuunnella itseään, vaikka olisi kuunnellut Prokofjevin pianokonserton Olli Mustosen hurmioituneena soittona Radion sinfoniaorkesterin konsertissa juuri ennen viikonloppua ja musiikilla päässyt irti työviikon ajatuksista, sähköposteista, puheluista.

Hiljaisuus puhdistaa niin kuin lumikin. Nenän tuhina, aivastukset, niiskutus lepuuttavat – on aika rauhan, ruumiin rauhan. Sen, joka on jaksanut ja jaksanut ja jaksanut. 

Marraskuu on lopuillaan. Nyt voi rakentaa lumiukon. Pyörittää pohjapallon suureksi, keskipallon vähän pienemmäksi ja lopuksi nostaa pienimmän pallon pääksi. Silmiksi nokituikut, porkkana nenäksi, ja nenän päähän jääpuikko nuhaiselle lumiukolle. 

Nuhainen lumiukko tarvitsee lohturuokaa,lumiruokaa. Lapsena se oli makaronivelliä; aikuisena kermaista pastaa. Pehmoista, lempeää. Kosketus suussa, silitys sielulle.

Kermaan kun sekoittaa vähän vihreää, saa kasvun ajatuksen taas mieleen: marrasmelankoliassakin on siemen jollekin joka saa kasvaa hiljaisuudessa. Kermaan kun sekoittaa mustia pilkkuja kuin nokituikkuja, saa iloisen ilmeen lumiukolle. Uuni tuo lämmön keittiöön, kotiliesi hohkaa hämärässä. Pimeään voi kääriytyä pohtimaan.

Uunicannolien kalamataoliivit kuin lumiukon iloiset silmät.

Uunicannolit pecorinopurjokastikkeessa

2 hengelle

250 g cannoli –tuorepastaa (esim. Glutø) tai pennejä

2 dl kuohukermaa

1 dl vettä

15 cm purjon vihreää osaa

2 dl pecorinoraastetta

2 rkl vaaleaa kastikesuurustetta (Maizena)

1 tl mustapippurirouhetta

100 g kalamataoliiveja (esim. Gaea)

6 – 7 pientä palaa pecorinojuustoa

öljyä uunivuoan voitelemiseen

Cannolit ovat suurta putkipastaa, painavaa pastaa, pasta pesante kuten GlutZeron kokki kuvaa sitä. Cannolien kanssa sopii juustoinen kastike tai jokin kasvissosekastike, esim. artisokkakastike.

Valmista ensin kastike. Pese purjo ja pilko se ohuiksi siivuiksi. Laita kerma kattilaan. Huuhtele kermapurkki vedellä ja lisää vesi kattilaan. Lisää kermavesiseokseen purjot ja keitä kastikepohjaa miedolla lämmöllä kiehuvaksi. Kun se alkaa kiehua, lisää kastikesuuruste ja pecorinoraaste. Mausta mustapippurirouheella. Anna kastikkeen saostua mutta jätä se suhteellisen juoksevaksi. Älä tee kastikkeesta muhennosta.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta se.

Pakkauksessa litistyneet tuorecannolit avautuvat keitettäessä suuriksi putkiksi.

Voitele uunivuoka. Lisää siihen al dente –kypsä pasta ja oliivit. Kaada päälle kastike. Lisää pinnalle 1 x 1 cm pecorinopaloja.

Paista 200 – 230 asteessa 10 – 15 minuuttia. Pienempi lämpötila on sähköuunille, suurempi kaasu-uunille.

Nauti kuumana.