Mangoldia kokeilukeittiöstä

Kokeilevassa keittiössä harjoiteltiin alkukesästä kaalikääryleiden tekemistä. Ne onnistuivat perinteisillä mausteilla ihan ensimmäisellä kokeilukerralla. Perinneruokia on kiva tehdä: niissä on tuttuja makuja ja muistoja.  Kaalikääryleitä oli koulussa; niitä ostan lähikaupasta työpaikan lounasruoaksi tai kotiin pikaillalliseksi. Ne kotitekoisina eivät kyllä ole mitään pikaruokaa.

Mangoldikääryleet on gourmet- muunnos kaalikääryleistä. Minua kiinnostavat aina uudet ruoka-aineet. Kun löysin ruokamarkkinoilta tuoretta mangoldia Mäntsälästä, ostin kimpun ennen kuin tiesin, mitä niistä voisi tehdä.

Mangoldi on maultaan kuin pinaattia mutta miedompaa. Mangoldin lehdet ovat suuria, tummanvihreitä. Ne houkuttelevat askartelemaan, tekemään käsin. Käsin tekeminen on tarpeellista huvia aivo- ja luovuustyöläiselle. Aivot eivät jaksa ajatella, jos ei välillä tee jotain sormillaan.

Kääryleiden täytteen tekeminen taas vahvistaa sormilihaksia, jos sekoittaa sen käsin. Samoin erilaisten taikinoiden sekoittaminen sormin voimistaa sormia. Ei tarvita puristelupalloja eikä -munia, kun jaksaa alustaa taikinaa. Samanlaisia puristeluliikkeitä opettavat fysioterapeutit, mutta leipominen ja täytteiden sekoittaminen on paljon hauskempaa sormivoimistelua.

Kotona ruoan laittaminen ei ole oikeasti mitään hifistelyä eikä masterchefiä. Se on suunnittelua ja puuhastelua yhdessä. Heti aamiaisen jälkeen aletaan yhdessä keskustella siitä, mitä laitettaisiin ruoaksi, mitä tarvitaan kaupasta. Kotona sitten askarrellaan yhdessä. Pilkotaan, paistetaan, keitetään – ja lopuksi herkutellaan.

Mitä tänään tekisi mieli? Meidän tekee nyt mieli mangoldikääryleitä ja keitettyjä mangoldinvarsia yrttivoin kanssa.

Mangoldikääryleet

12 mangoldin suurta tai suurehkoa lehteä

1 dl basmatiriiisiä

300g sikanautajauhelihaa

100 g fetajuustoa

2 pientä sipulia

2 tl merisuolaa

5 rkl tummaa siirappia

10 – 15 valkopippurin marjaa rouhittuna

10 lehteä basilikaa

2  - 3 oksaa timjamia

4 ripausta muskottia

rypsiöljyä

Leikkaa pois mangoldin lehtien kovat varret eli lehtiruodit. Säästä ne keitettäviksi myöhemmin. Huuhdo lehdet kylmällä vedellä. Laita ne kiehuvaan veteen 1 – 2 minuutiksi. Huuhtele lehdet kylmällä vedellä ja valuta lävikössä kuiviksi. Levittele lehdet varovasti leivinpapereiden päälle niin, että ne säilyvät kokonaisina. Yhdelle arkille mahtuu 2 – 4 lehteä lehtien koosta riippuen. Laita aina uusi kerros leivinpaperia edellisen kerroksen päälle. Näin lehdet eivät tartu kiinni toisiinsa ja voit työskennellä kylmien lehtien kanssa.

Tee täyte. Keitä 1 dl basmatiriisiä. Paista pannulla sipulit hienona silppuna. Paista samoin jauheliha. Sekoita täyte jäähtyneistä aineksista: keitetty riisi, paistettu sipulisilppu ja jauheliha, pieniksi paloiksi paloiteltu fetajuusto ja mausteet. Lisää 2 rkl siirappia.

Voitele uunivuoka rypsiöljyllä.

Tee kääryleet. Laita aina jokaisen lehden keskelle 1 – 2 rkl täytettä lehden koon mukaan: isoille 2 rkl, pienille 1 rkl. Taittele ensin lehden sivut täytteen päälle, sitten kääri pehmeä lehden kärki täytteen päälle. Lopuksi käännä kääryle rullaksi lehtiruotipuolen avulla. Nosta kääryle uunivuokaan niin, että lehtiruoti jää päällepäin ja sauma alapuolelle.

Mangoldikääryleet raakoina uunivuoassa (kuva)

Täytä uunivuoka kääryleillä. Valuta niiden päälle 1 rkl rypsiöljyä ja 3 rkl siirappia.

Paista n. 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia. Herkuttele esimerkiksi perunamuusin, keitettyjen perunoiden tai porkkanoiden kanssa. Lisäkkeeksi sopivat hyvin myös mangoldin lehtiruodit keitettyinä.

Keitetyt mangoldin lehtiruodit

Keitä puhdistettuja mangoldin lehtiruotia vedessä noin 10 minuuttia.

Tarjoa yrttivoin ja sitruunanmehun kanssa.

Yrttivoi

50 g laktoositonta keijua tai voita

Paljon persiljaa

1 lehti salviaa

2 pientä oksaa timjamia

1 valkosipulinkynsi puristettuna

Lounaaksi meloniriisisalaattia

Italialaiseen ruokakulttuuriin kuuluu olennaisena osana prosciutto crudo, raaka kuivattu kinkku, jolla Silvio Berlusconi pamputti suomalaista joulukinkkukulttuuria, kun EU:n elintarvikeviraston sijoituspaikasta kiisteltiin. Prosciutto crudo voitti kamppailun.

Minun ensimmäinen makumuistoni prosciutosta on syksyltä 1983, jolloin matkustin läpi Euroopan junalla opiskelemaan italiaa Perugian yliopistoon. Perugiassa asunto löytyi yliopiston edestä, jossa minua lähestyi vanhempi nainen. Hän hoki moneen kertaan sanaa camera, camera. Otin huoneen, cameran, ja nukuin. Kun heräsin illalla, huoneessa oli myös sveitsiläinen tyttö.  

Menimme kahvilaan Corso Vannuccille. En osannut italiaa, en tiennyt, mitä tilata nälkääni. Sveitsiläinen jo kuukauden kieltä opiskellut tilasi minulle kinkkusämpylän. Kinkku oli suolaista, kuivaa ja sitkeää. Sämpylä oli suikula, pieni ja rapea, maukas.

Syksyn aikana ei sitten samanlaisia herkkuja tarjottukaan yliopiston mensassa, jossa sai tesseralla opiskelijahintaan pastan, pää- ja jälkiruoan. Sämpylät olivat ruusunmuotoisia, pieniä, rapeita ja mauttomia. 

Myöhemmin opin tuntemaan yhdistelmän kinkkua ja melonia, jolla hienosteltiin Suomessa, kun haluttiin tarjota oikein italialaista alkupalaa. Sellaisia helteitä ei Suomessa vielä 1990-luvulla ollut, että kinkkua ja melonia olisi tarjottu kuuman ilman ruoaksi syöjien ruokahaluttomuuden vuoksi.

Italiassa on tänä kesänä ollut erittäin kuumaa – ja italialaisissa ruokablogeissa on julkaistu paljon erilaisia kuumuuteen sopivia ruokia. 

Yksi niistä oli meloniriisisalaatti, josta tein oman muunnelmani lounassalaatiksi. Alkuperäisen reseptin mukaista meloniriisisalaattia nautittiin juhannusaattona kevyeksi lounaaksi. Siihen onnistuin löytämään pikkuisen palan provolone dolce -juustoa, mutta provolone piccantea ei ollut Stockallakaan.

Alkuperäinen resepti on julkaistu italialaisessa ruokablogissa, mutta sen osoite ei toimi enää.

Italialainen meloniriisisalaatti

1 suuri meloni

250 g riisiä

150 g prosciutto crudoa eli parmankinkkua, ei liian ohuina siivuina

200 g provolone piccante -juustoa

nippu tuoretta minttua

neitsytoliiviöljyä

suolaa ja mustapippuria

Keitä riisit ja jäähdytä ne kylmällä vedellä. Kuori meloni ja poista siemenet. Kuutioi meloni 2 x 2 sentin palasiksi, juusto 1 x 1 sentin palasiksi. Sekoita salaattiin kaikki ainekset. Lisää oliiviöljyä, suolaa ja pippuria maun mukaan.

Kuvassa lounassalaatti melonista ja riisistä

 Lounassalaatti melonista ja riisistä

2 dl keitettyä riisiä, esim.basmatia

puolet pienestä cantaloupen melonista

1 avomaankurkku

5 lehteä romainesalaattia

5 lehteä tammenlehtisalaattia

70 g parmankinkkua

 5 – 6 oksaa tuoretta korianteria

Kuori ja pilko meloni ja kurkku kuutioiksi. Sekoita ne kylmään keitettyyn riisiin. Lisää revityt tai leikatut salaatit ja korianteri. Jätä jääkaappiin maustumaan yöksi. 

Lisää aamulla ennen töihin lähtöä salaattiin saksilla tai veitsellä noin sentin siivuiksi pilkotut parmankinkkusiivut.

Lisää lounasaikaan töissä oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Jos haluat salaatista vielä ruokaisamman, lisää siihen kinkkuannoksen kanssa yhtä aikaa noin 100 g juustoa, vaikkapa tuhkaraitajuustoa, kermajuustoa tai jotain muuta hieman karvasta mutta kuitenkin pehmeän makuista juustoa.

Limettikasleria ja vihanneksia

Se maku oli jotain taivaallista. Myös sijaintimme elokuussa vuonna 1988 oli taivaallinen. Istuimme korkealla Välimeren yllä, vuoren rinteessä, johon ei voisi kuvitella minkäänlaista jalansijaa saati sitten ravintolaa.

Lesboksen saarelle tehtiin silloin seuramatkoja myyntinimellä  Mytilene, ei haluttu viitata lesboihin eikä Sapfoon (630 - 570 e.a.a.), saareen suureen naisrunoilijaan, jonka runot ovat eroottisuudessaan ja intohimossaan kertakaikkisen ihania, suoraan selkään ja sydämeen käypiä. "//en saa sanaa suustani/kieleni kangistuu/hento liekki kiitää ihoni alla/silmäni sumenevat, korvissani kohisee//" (suom. Sampo Vesterinen 2001)

Intohimoa oli myös saaren ruoissa. Ja siellä söin elämäni parhaat lampaankyljykset, joita edelleenkin muistelen. Kävelimme äitini kanssa kohti loppuelämän kestävää onnea pitkin Mytilenen kiemuraisia, sokkeloisia katuja. Minulla oli valkoinen pusero, jonka lentävä röyhelökaulus koristi muuten yksinkertaista puuvillapaitaa.  Kuulin selkäni takaa sanat: "Angelo" 'Enkeli'. Niin me myös saimme enkelien ruokaa taivaan kaaren yllä.

Tuota samaa onnea olen tavoitellut limettimarinoidussa kaslerissa, joka onnistuu hiiligrillissä. Kaasugrilli tuo mukaan kaasun maun, sähkögrilli ei kypsennä tarpeeksi. Pallohiiligrilli antaa taivaallisten lampaankyljysten maun myös kaslerille.  Elämässä on sitten Kreikkaa, Välimeren makuja: sitruunaa, salviaa, possua – ja varmasti myös lampaankyljyksistä onnistuu sama herkkugrillitarjoilu.

Grillatut limettikaslerit

Marinoi kaslerin paloja noin tunnin, kahden ajan. Paista kuumassa hiiligrillissä rapeiksi.

Tarjoile grillattujen kokonaisten maissien, paprikoiden, nektariinien kanssa. Lisäkkeenä maistuvat isoäitini Lyydian, Kontiolahden marttojen kunniapuheenjohtajan, sokerisuolatut kurkut.    

Ainekset ja ohjeet

2 – 3 ruokailijalle

Kaslerit

Osta 500 – 600 gramman pala kasleria. Leikkaa se ensin noin sentin viipaleiksi. Puolita sitten viipaleet niin, että saat pienehköjä pihvejä.

Sekoita marinadi.

2 limetin mehu

4 – 5 valkosipulinkynttä neljäsosina tai puolikkaina

noin 20 salvian lehteä saksittuina noin sentin paloiksi

10 – 15 mustapippurin marjaa rouhittuina

n. 4 rkl ruokaöljyä, hyvää rypsi- tai oliiviöljyä

Marinoi lihoja tunnista kahteen.

Kaslerpihvit marinoituvat (kuva)

Leikkaa paprikat ja nektariinit grillaamiseen sopiviksi paloiksi eli noin neljään osaan. Valmista

sillä aikaa sokerisuolatut kurkut.

Lyydian sokerisuolatut kurkut

2 - 3 ruokailijalle

2 avomaankurkkua

sormisuolaa

sokeria

tillin tai basilikan lehtiä

Kuori kurkut ja leikkaa ohuenkoiksi siivuiksi. Laita kurkkuviipaleita syvälle lautaselle. Ripottele päälle sormisuolaa ja sokeria. Ota lusikan kärkeen hieman sokeria tai suolaa. Ota hyvä ote lusikan varresta vahvemmalla kädelläsi. Naputtele heikommalla kädelläsi lusikan varteen ja levitä suolaa sekä sokeria kurkkujen päälle. Laita jokaiseen kerrokseen valitsemaasi yrttiä.

Sokerisuolatut kurkut (kuva)

Kurkkujen kanssa sopii perinteinen ja isoäitini Lyydian käyttämä tilli mutta sen tilalla voi käyttää suosimaani basilikaa aivan yhtä hyvin.

Grillaa lihat, maissintähkät, paprikat ja nektariinit. Jos grillaamiseen menee paljon aikaa (ts. jos syöjiä on paljon ja annokset suuria), lämmitä uuni noin 100 asteeseen ja anna jo valmiiden ruokien pysyä uunin lämmössä siihen asti, että myös grillaaja pääsee syömään yhdessä toisten kanssa. 

Kuvassa grillissä nektariinien sijasta kesäkurpitsaa ja sydäntomaatin puolikas sekä puolikkaita maissintähkiä.

Aurinkoista kurpitsakeittoa

Kouluruoasta on jäänyt hyvä maku. Oli kaksi suosikkia: kanaviillokkia ja riisiä sekä hernesoppaa. Oli kaksi inhokkia: styroksilta maistunut makaronilaatikko ja ylietikkainen kurpitsapikkelsi. 

En sitten syönytkään kurpitsaa ennen kuin muutamia vuosia sitten, kun uteliaana ostin kokonaisen kurpitsan syksyn hehkuvalta vihannespöydältä.

Halloween-kulttuuri on tuonut kurpitsat näkyviin. Pidän halloweenista yhtä paljon kuin etikkakurpitsoista. Halloweenin kurpitsakauhulyhdyt ovat minusta irvokkaita koristeita pyhäinpäivän hiljaisuudessa, jossa kynttilät palavat pimeässä marraskuun illassa.

Alkavaan pimeyteen tuo kuitenkin valoa ja aurinkoa kurpitsa, kun sen laittaa pöytään herkkuna eikä koristeena. 

Erilaisissa kurpitsoissa on väriä: alkusyksyllä niin kuin nyt kaupasta saa vaaleamaltoista kurpitsaa, myöhemmin on oranssien kurpitsojen vuoro. Ne vasta valaisevatkin, antavat melkein tulisen oranssia energiaa, vaikka tulta maussa ei olekaan vaan suloista makeutta, jota voi taittaa happamalla omenalla.

Aurinkoinen kurpitsakeitto

usealle

noin kilo kurpitsaa

3 porkkanaa

2 omenaa

2 sipulia

oliiviöljyä

vettä

0,5 pakettia koskenlaskijajuustoa

300 g kananfileesuikaleita (ilman kanaa keitto on samalla tavalla herkullista kuin sen kanssakin)

Kuori ja pilko kurpitsa 3 x 3 cm:n kuutioiksi. Poista siemenet. Kuori ja pilko sipulit, porkkanat ja omenat samoin. Paista kaikkia suuressa öljytyssä teflonkattilassa siihen asti, kunnes vihanneksista alkaa irrota nestettä. Lisää kuumaa vettä sen verran, että vihannekset peittyvät.

Kun vihannekset ovat pehmeitä, kaada keitinvesi talteen. Survo vihannekset puunuijalla soseeksi. Lisää keitinvettä niin, että syntyy sakeahko keitto. Paista samaan aikaan pannulla kanansuikaleet kypsiksi. Voit maustaa kanoja hyppysellisellä currya, mutta liialla currylla (esim. teelusikallinen) ei saa peittää makuja.

Lisää keittoon koskenlaskijajuusto kuutioina. Sekoittele keitto tasaiseksi. Lisää paistetut kanasuikaleet. Tarjoile itsellesi ja seurallesi sopivan leivän kanssa.

Keitto sopii hyvin pakastettavaksi, koska siinä ei ole perunaa.

Lounassalaattiako?

Koulut alkoivat, lasten välipaloista välitetään kovasti perhelehtien sivuilla. Kuka muistaa lomalta työhön palaavan, joka ei työskentele runsautta tarjoavien lounasravintoloiden äärellä?

Mikroaterioiden sijaan juuri nyt on hieno aika ottaa mukaan oma salaatti työpaikalle. Salaattikin on herkkuhetki, kun sen tekee ajatuksella ja omia makuja kuunnellen.

Laihduin aikoinaan monta kiloa, kun otin päivittäin töihin mukaan lounassalaatin. En välittänyt tuolloinkaan erilaisista ruokasuosituksista vaan rakensin salaattini sen mukaan, mitä aineksia oli saatavilla ja mistä itse pidin. Ehkä tämänkin syksyn salaattitavoitteena on muutaman voikilon karistaminen varresta.

Nykyisin salaatin kokoamistani raamittaa tiukka allergiaruokavalioni: en voi syödä viljoja enkä sellaisia kasviksia ja juureksia, jotka sisältävät histamiinia tai lisäävät histamiinin tuotantoa elimistössä. Olen kehittänyt kuitenkin monia ruokalajeja juuri itselleni sopiviksi. Lisäksi jos laitan kahdelle hengelle ruokaa, ruoat ovat myös laktoosittomia, jotta samat ruoat sopivat ruokailukumppanillenikin.

Histamiinittomassa ruokavaliossa tomaatin voi korvata tuoreilla aprikooseilla. Niissä on samaa makumaailmaa. Elämä ilman tomaatteja on mahdollista, vaikkei sitä suomalaisista ihan heti uskoisikaan: Suomessa kun tomaatista on tullut se yleisvihannes, jota on melkein kaikissa ruoissa. Olemme italialaistuneet. 

Juuri nyt kaupat tarjoavat uutuussalaattia salanovaa, jossa on yllättävän paljon natriumia, mutta joka ehkä juuri sen vuoksi maistuu pehmeän happamalta. Salanova on kuin ruusu omassa ruukussaan. Kaunis, mutta ei lainkaan piikikäs. Lounassalaatissa piikkien tunnun saa mukaan rapeilla salaatinlehdillä.

Lounassalaatti

yhdelle

4 – 5 lehteä rapeaa keräsalaattia tai jäävuorisalaattia

4  - 5 lehteä salanova-salaattia tai lollo rossoa

1 avomaankurkku

3 tuoretta aprikoosia

3 – 4 tuoretta taatelia

3 - 4 sentin pala tuhkaraitajuustoa tai esim. sinileimaemmentalia, edamia, kermajuustoa

suolaa, mustapippuria, oliiviöljyä

Valmista salaatti illalla jääkaappiin odottamaan aamua. Pese ja kuivaa salaatinlehdet. Kuori ja pilko kurkku.  Leikkaa aprikoosit kuudeksi lohkoksi. Leikkaa taatelit neljäksi lohkoksi. Pilko juusto kuutioiksi. Sekoita salaatti. Anna maustua jääkaapissa.

Sekoita salaatin joukkoon työpaikalla suolaa, rouhittua mustapippuria ja ruokalusikallinen oliiviöljyä.

Viikoittainen kesäkurpitsamme

Kesäkurpitsaan tutustuin paremmin vuonna 1994 Firenzessä, jossa ensimmäisellä suomalaispiirien illallisella kokoonnuttiin ravintolaan. Tarjolla oli paistettuja kesäkurpitsoita ohuina viipaleina kaiken muun lisäksi, mutta muut illallisen ruokalajit eivät ole jääneet elämään kotiherkuiksi.

Paistettuja kesäkurpitsoita teen aina kesäisin isoina annoksina silloin, kun ollaan sukumökillä isolla porukalla. Nirsotkin gourmet-herkuttelijat pitävät niistä - tosin ei se kaikkein nirsoin: isosiskoni, joka ei voi sietää myöskään kurkkua.

Siskontyttöni taas sanoi viimeksi mökillä ollessamme yhdessä, että hän jo kaipaa viikoittaista kesäkurpitsaansa, kun kuumensin paistinpannua kuumaksi ja puolitin valkosipuleita.

Italiassa herkutellaan kesäkurpitsan kukilla. Vaikka elämäni on paljolti Italiaa (Oi, Monti, Monti - älä tee liikaa sisäpolitiikkaa Suomen lausunnoillasi - ja Silvio, pliis, säästele sanojasi), niin silti en koskaan ole päässyt maistelemaan kesäkurpitsan kukkia.

En päässyt nauttimaan tänäkään kesänä koti-istutuksista: räkättirastaat - ryökäleet - katkoivat kaikki kukkaset. Voi olla, että ei synny yhtään kesäkurpitsaa kotiviljelmästä.

Viikoittainen tai päivittäinen kesäkurpitsamme syntyy helposti.

Paistetut kesäkurpitsat

3 - 4 kesäkurpitsaa
6 - 8 valkosipulinkynttä puolikkaina
runsaasti tuoretta basilikaa
oliivi- tai rypsiöljyä

Valitse kaupasta tai viljelyksiltä napakoita pieniä kesäkurpitsoita. Isot kesäkurpitsat on hyvä suolata, jotta niistä tulee maukkaampia.

Kuori kesäkurpitsat ja leikkaa kovat kantapalat pois. Puolita kesäkurpitsat. Leikkaa puolikkaat pituussuuntaan vajaan puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi (ei renkaiksi, ei puolikuiksi). Isot kesäkurpitsat täytyy suolata merisuolalla ennen käyttöä: ripottele viipaleiden päälle karkeaa merisuolaa kerroksittain. Laita kesäkurpitsaviipaleet esim. siivilään valumaan. Ennen kuin alat paistaa suolattuja kesäkurpitsoita, kuivaa niistä vesi pois talouspaperilla.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi. Lisää öljyä ainakin pari ruokalusikallista. Paista kesäkurpitsaviipaleet niin, että ne ruskettuvat kunnolla. Laita paistoöljyyn valkosipulinkynsien puolikkaita. Nostele vähän paistuneet kynnet viipaleiden päälle. Laita paistetut kesäkurpitsaviipaleet tulenkestävään astiaan ja niiden päälle paistetut valkosipulin palaset. Lisää basilikasilppua viipaleiden päälle.

Paista taas uusi kerros kesäkurpitsoita, lisää paistettuja valkosipulinkynsiä ja basilikasilppua. Tee näin, kunnes olet paistanut kaikki kesäkurpitsat. Lisää päälle basilikan lehtiä.

Paistetut kesäkurpitsat voi syödä kylminä, haaleina tai kuumina. Ne voi lämmittää uudestaan uunissa tai grillissä tulenkestävässä astiassa. Paistetut kesäkurpitsat maistuvat liha- ja kasvisruokien lisäkkeenä tai kevyenä alkuruokana.

Kesäkurpitsa-tomaattipaistos
kahdelle

puolikas keskikokoinen kesäkurpitsa
1 pihvitomaatti
tuoretta basilikaa runsaasti (noin 20 lehteä)
mustapippurirouhetta
merisuolaa
0,5 pakettia koskenlaskijajuustoa

Kuori kesäkurpitsa ja leikkaa se viipaleiksi. Leikkaa tomaatti ensin puoliksi ja sitten viipaleiksi. Asettele öljyllä voideltuun uunivuokaan kerroksittain kesäkurpitsaviipaleita, tomaattiviipaleita, basilikasilppua, mustapippuria, merisuolaa. Laita noin puoliväliin vuokaa 5 ohutta viipaletta koskenlaskijajuustoa. Päällimmäisen tomaattikerroksen päälle lisää vielä 5 viipaletta juustoa.

Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Paistos maistuu esimerkiksi Vatajan nitriittömän lenkkimakkaran kanssa, joka valmistetaan 1970-luvun tyyliin uunilenkkinä, tai vaikkapa Vuohelan Herkkujen riisileivän kanssa.

Kuvassa pihvitomaatteja, joissa mielestäni/kokemukseni mukaan on vähemmän histamiinia kuin tavallisissa kasvihuonetomaateissa - ainakin minulle ne sopivat paremmin kuin kasvihuoneen jalostetut kirkkaanpunaiset tomaatit.

Herkullinen kesäkurpitsankukka, jonka voi täyttää mozzarellajuustolla ja kinkulla, ja paistaa sitten öljyssä pannulla. Kokeilen joskus sitten, kun on kukkia riittävästi...

Yrttiöljyä

Matkailu on joskus elämän yrttiöljyä.
Kävin ystäväni luona Göteborgissa heinä-elokuun vaihteessa. Visiittini oli ensimmäinen kosketus Länsi-Ruotsiin, jonka kallioiset saaret ovat vaikuttavia tyhjyydessään.

Skärhamnissa, jossa on pohjoismainen akvarellimuseo, on purjehduskulttuuria, taidetta, viehättäviä saariston pikkutaloja.

Göteborg taas on avara, ilmava kanaalien ja puistojen kaupunki, jossa on kaukokaipuiselle satamia. Pohjoismaiden banaanisatama siirtyi melkein Göteborgin keskustasta pois vain muutama vuosi sitten. Meriromantiikkaa on kyllä keskustan komeissa nostokurjissa.

Göteborgissakin on siirtolapuutarhoja ja -mökkejä. Ystäväni mökillä grillattiin samoja herkkuja kuin Suomessakin: kasleria, maissia, tomaatteja, herkkusieniä, kesäkurpitsoita. Niiden kanssa maistui saksalainen perunasalaatti, jossa on kapriksia suolakurkun lisäksi. Vihanneksia ja sieniä valeltiin yrttiöljyllä, jonka ainekset otin ystävieni palstalta.

Illan kohokohdaksi muodostui herkkupäivällisen jälkeen kaatosade ja hirmuinen ukkonen: kolme ukkosrintamaa kulki puutarha-alueen yli. Keskimmäisen aikana yhtäkkiä välähti ja jysähti yhtä aikaa. Koko päivällisseurue kirkaisi ja pomppasi tuoleillaan.

Kaatosade toi kaduille valtameret, joiden läpi oli pakko sukeltaa polkupyörillä. Yrttiöljyn voimalla emme päässeet uimaan :)

Yrttiöljy

1,5 dl hyvää oliiviöljyä
4 - 5 valkosipulinkynttä pieniksi pilkottuna
5 oksaa sitruunamelissaa
5 oksaa timjamia
5 oksaa salviaa
mustapippuria

Sekoita öljyyn pilkotut valkosipulinkynnet, saksilla parin sentin palasiksi leikatut yrtit ja mustapippurirouhetta.

Sivele öljyllä sienet (jos grillaat niitä; ne eivät sovi histamiinittomaan ruokavalioon) ja lihat. Käytä öljyä pöydässä kuivina grillattujen kesäkurpitsojen kastikkeena.