sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Talvilomaa, kävelyruokaa: ruusukaalipennet



Helsinginkadun filharmonikot aloitti talviloman 14.2.2014 Helsingin työväenopiston juhlasalissa Einojuhani Rautavaaran viulukonsertolla, jonka solistina soitti Kari Olamaa. Viulukonsertto vie kuulijan erilaisiin tunnelmiin ihan kuin kävelyretkelläkin ollaan välillä metsässä, välillä pusketaan tuulta vasten meren rannalla, välillä hiekka ratisee kenkien alla, välillä saa liukastella vielä jäisissä paikoissa. Viulukonsertto on matka läpi rajattoman maailman, kuten säveltäjä itse on kuvannut teostaan teoksen partituurissa.

Ystävänpäivän konsertin toisessa osassa kuultiin Modest Musorgskin Näyttelykuvia, joka sekin on kävelymusiikkia. Teoksen Promenade-osa, joka toistuu samalla teemalla eri soittimien tuottamana, marssittaa kävelijäänsä. Muissa osissa ollaan katsomassa leikkiviä lapsia, kananpoikia, katakombeja ja lopulta päästään Kiovan suurelle portille.

Talviloman kävelyretket – kun lunta ei ole, ei voi puhua hiihtolomasta eikä hiihtämisestä – vievät lomalaisen metsä-, meri-, järvi- ja jokimaisemiin, mutta myös mielen ja unen maisemiin. Unet vapauttavat työn orjuudesta, unissa pääsee tekemään uniennätyksiä vaikkapa nukkumisen määrässä. 

Aivot tyhjentyvät, valmistautuvat kevääseen. Ulkona on sumuista, unessa kirkasta.

Kävelyssä on meditatiivista voimaa; unessa on hiljaista sumun vauhtia.

Kävely tuo eteen fantasian arvoituksia kuin Einojuhani Rautavaaran viulukonsertto. Uni on pelkkää fantasiaa.

Ruusukaalipennet ovat myös fantasiaa: happaman ja makean yhdistelmää. Muistuma jostain joskus luetusta reseptistä, joka yhdisti parsakaalin, pastan ja rusinat, mutta jota ei löytynyt keittokirjakirjastosta.

Ruusukaalipennet kermaisuudessaan ja pekonisuudessaan antavat vauhtia kävelijälle, antavat hyvän unen uneksijalle. 



Ruusukaalipennet

200 g pieniä ruusukaaleja
140 g pekonia
3 valkosipulinkynttä
¼ habanerochilipalko
1 dl sultanrusinoita
2 dl ruokakermaa
1 dl parmesaaniraastetta
250 g pennejä

Puhdista ruusukaalit: poista uloimmat lehdet, jos ne ovat kuihtuneita, ja ruusukaalin kanta. Keitä ruusukaalit kypsiksi vähässä vedessä tai höyryssä.

Paista pekoni omassa rasvassaan rapeaksi. Lisää pannulle pekonin joukkoon puolitetut valkosipulinkynnet ja habanerochilin palanen. Kun pekoni on rapeaa ja rasva on irronnut siitä, kaada pekoninpalat mausteineen lautaselle, jonka päällä on ainakin kolme arkkia talouspaperia. Anna rasvan imeytyä talouspaperiin.

Keitä sillä aikaa pennepasta al dente –kypsäksi väljässä vedessä, josta osa voi olla ruusukaalien keitin- tai höyrystysvettä.

Paahda rusinoita pekonipannulla pekoneista jääneessä rasvassa. Lisää joukkoon ruusukaalit ja valutetut pekonit.

Kaada kypsän ja valutetun pastan joukkoon ruusukaaliseos. Lisää joukkoon ruokakerma ja sekoita. Kuumenna. Lisää lopuksi parmesaaniraaste ja nauti ruoka kuumana heti.
 




  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti