sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Norjan valoa: pirteä katkarapuleipä


Katkaravut Moilasen DarkBread -leivällä saavat pirteyttä chilistä ja sitruunasta.



Kaamos hämärtyy siniseen herkkiin hetkiin. Kylmä hurisee ruumiissa, valo kapenee ohueksi kajoksi. Valkoinen peitto valaisee maiseman. On talvi. On talviunen aika. On aika, jolloin uni valtaa päivän ja varhaisen illan. On talvisten puhdetöiden aika. Niiden, joita tehdään hämärässä.

Perjantai-iltana 9.1.2015 mielenmaiseman valaisi Helsingin kaupunginorkesteri, Jukka-Pekka Saraste ja norjalainen sellisti Truls Mørk. Konsertissa oli ohjelmistona ajankohtaisesti ranskalaista musiikkia, johon eläytymällä saattoi olla mukana pariisilaisten ajatuksissa. Musiikki ei kommentoinut suoraan satiirilehden toimituksessa tehtyä joukkomurhaa, mutta se vei ajatukset ranskalaisuuteen.

Henri Dutilleux’n Métaboles on ilakoiva mutta rajujakin kontrasteja sisältävä teos. Se räväytti konsertin aluksi aistit auki kuulemaan ja elämään musiikkia. 

Konsertin solisti Truls Mørk sai valmiiksi virittyneen yleisön huokailemaan. Hän soitti maagisesti kaksi Camille Saint-Saȅnsin sellokonserttoa. Ensimmäinen tunnetumpi ja melodisempi konsertto vei kuulijan tunteet kauniisiin lyyrisiin maailmoihin, joita solisti tulkitsi harvinaiseen elegisen koskettavaan tapaan. Toinen konsertto, joka on hyvin vaikea teos, toi esille sellon monipuolisen ilmeen erilaisten tunnelmien luojana. Teoksessa on rajuutta mutta myös herkkyyttä, jonka Mørkin taituruus toi loistavasti esille. Hyvin korkeat äänet nousivat kirkkaina hänen sellostaan.

Solistin taitavuus ja teosten erilaiset tunnelmat veivät kuulijan myös Norjaan, solistin kotimaahan. Niissä kuuluivat vuonojen jylhyys, merituulen ankaruus, mutta myös auringossa huikaisevat maisemat. 

Solisti on myös elämässään ollut sinnikäs kuin norjalaishiihtäjät: hän pääsi uudelleen soittamaan ja harjoittelemaan huippusoittajaksi vuonna 2011, kun hän oli kokenut vuonna 2009 virustartunnan seurauksena saadun halvauksen. Hänen soittonsa konsertissa oli kuin kannustus meille, jotka olemme järkyttyneitä Pariisin joukkomurhasta ja sen mahdollisista seurauksista. Periksi ei saa eikä voi antaa. Me olemme rauha nyt ja aina, vaikka kokisimme tuhoavia vastoinkäymisiä. Nous sommes paix.

Rauhaa ja voimaa tulevaan tarjoaa ruokapöytään Norjasta ja Ranskasta inspiraationsa saanut pirteä katkarapuleipä. Ravut ovat Norjan raikkautta, mausteet Ranskaa: kipakkaa kannanottoa perinteisiin makuihin. Bon appetitt!


Pirteä katkarapuleipä
2:lle

Katkarapuleivät kootaan marinoiduista katkaravuista ja maustetusta majoneesista tummalle leivälle: ruisleipä tai Moilasen gluteeniton DarkBread. Leipäpalat paahdetaan. Paahdetut leivät sivellään voileipärasvalla kuumina, jotta ne pehmenevät hieman.

Katkarapuleipä täytetään paahtuneelle - tässä - ruisleivälle: alle maustettua majoneesia, päälle runsaasti marinoituja katkarapuja.


Leivän päälle laitetaan pohjalle runsaasti maustettua majoneesia, jonka päälle kootaan keoksi runsaasti katkarapuja.

Leivät tarjoillaan alkuruokana vihreän salaatin kanssa. Salaattiin voi sekoittaa salanovaa, rucolaa ja friseesalaattia. Leivän makuihin sopii hyvin mango- tai jokin muu hedelmäinen etikka, kuten karhunvatukkaetikka.

Ystävän itse tekemä joulun lahja: mangoetikka ja Ruotsin tuliainen Göteborgista: karhunvatukkaetikka. Joulun koristeet ovat matkalla kevään, kesän ja syksyn lepoon.


Marinoidut katkaravut

200 g katkarapuja
1 punainen mieto chilipalko
1 ½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
½ tl mustapippurirouhetta
hyppysellinen suolaa ja sokeria
Katkaravut sulatetaan puolisuliksi. Ne laitetaan marinointiliemeen ja annetaan marinoitua 2 – 4 tuntia jääkaapissa.

Katkaravut marinoitumassa.


Maustettu majoneesi

1 iso rkl hyvää majoneesia, esim. Hellmann’s
1 iso rkl turkkilaista jogurttia
2 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 rkl rucolaa silppuna
2 rkl kevätsipulin vartta silppuna
hyppysellinen suolaa

Leikkaa kananmunat pieniksi kuutioiksi. Sekoita niiden joukkoon majoneesi, jogurtti, rucola ja kevätsipuli.

Anna seoksen levätä ja maustua 1 – 2 tuntia jääkaapissa.

Majoneesi maustumassa.

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti