Katkaravut Moilasen DarkBread -leivällä saavat pirteyttä chilistä ja sitruunasta. |
Kaamos hämärtyy siniseen herkkiin hetkiin. Kylmä hurisee
ruumiissa, valo kapenee ohueksi kajoksi. Valkoinen peitto valaisee maiseman. On
talvi. On talviunen aika. On aika, jolloin uni valtaa päivän ja varhaisen
illan. On talvisten puhdetöiden aika. Niiden, joita tehdään hämärässä.
Perjantai-iltana 9.1.2015 mielenmaiseman valaisi Helsingin
kaupunginorkesteri, Jukka-Pekka Saraste ja norjalainen sellisti Truls Mørk.
Konsertissa oli ohjelmistona ajankohtaisesti ranskalaista musiikkia, johon
eläytymällä saattoi olla mukana pariisilaisten ajatuksissa. Musiikki ei
kommentoinut suoraan satiirilehden toimituksessa tehtyä joukkomurhaa, mutta se
vei ajatukset ranskalaisuuteen.
Henri Dutilleux’n Métaboles on ilakoiva mutta rajujakin
kontrasteja sisältävä teos. Se räväytti konsertin aluksi aistit auki kuulemaan
ja elämään musiikkia.
Konsertin solisti Truls Mørk sai valmiiksi virittyneen
yleisön huokailemaan. Hän soitti maagisesti kaksi Camille Saint-Saȅnsin
sellokonserttoa. Ensimmäinen tunnetumpi ja melodisempi konsertto vei kuulijan tunteet
kauniisiin lyyrisiin maailmoihin, joita solisti tulkitsi harvinaiseen elegisen
koskettavaan tapaan. Toinen konsertto, joka on hyvin vaikea teos, toi esille
sellon monipuolisen ilmeen erilaisten tunnelmien luojana. Teoksessa on rajuutta
mutta myös herkkyyttä, jonka Mørkin taituruus toi loistavasti esille. Hyvin
korkeat äänet nousivat kirkkaina hänen sellostaan.
Solistin taitavuus ja teosten erilaiset tunnelmat veivät
kuulijan myös Norjaan, solistin kotimaahan. Niissä kuuluivat vuonojen jylhyys,
merituulen ankaruus, mutta myös auringossa huikaisevat maisemat.
Solisti on
myös elämässään ollut sinnikäs kuin norjalaishiihtäjät: hän pääsi uudelleen
soittamaan ja harjoittelemaan huippusoittajaksi vuonna 2011, kun hän oli
kokenut vuonna 2009 virustartunnan seurauksena saadun halvauksen. Hänen
soittonsa konsertissa oli kuin kannustus meille, jotka olemme järkyttyneitä
Pariisin joukkomurhasta ja sen mahdollisista seurauksista. Periksi ei saa eikä
voi antaa. Me olemme rauha nyt ja aina, vaikka kokisimme tuhoavia
vastoinkäymisiä. Nous sommes paix.
Rauhaa ja voimaa tulevaan tarjoaa ruokapöytään Norjasta ja
Ranskasta inspiraationsa saanut pirteä katkarapuleipä. Ravut ovat Norjan
raikkautta, mausteet Ranskaa: kipakkaa kannanottoa perinteisiin makuihin. Bon appetitt!
Pirteä katkarapuleipä
2:lle
Katkarapuleivät kootaan marinoiduista katkaravuista ja
maustetusta majoneesista tummalle leivälle: ruisleipä tai Moilasen gluteeniton DarkBread.
Leipäpalat paahdetaan. Paahdetut leivät sivellään voileipärasvalla kuumina,
jotta ne pehmenevät hieman.
Katkarapuleipä täytetään paahtuneelle - tässä - ruisleivälle: alle maustettua majoneesia, päälle runsaasti marinoituja katkarapuja. |
Leivän päälle laitetaan pohjalle runsaasti maustettua
majoneesia, jonka päälle kootaan keoksi runsaasti katkarapuja.
Leivät tarjoillaan alkuruokana vihreän salaatin kanssa.
Salaattiin voi sekoittaa salanovaa, rucolaa ja friseesalaattia. Leivän makuihin
sopii hyvin mango- tai jokin muu hedelmäinen etikka, kuten karhunvatukkaetikka.
Ystävän itse tekemä joulun lahja: mangoetikka ja Ruotsin tuliainen Göteborgista: karhunvatukkaetikka. Joulun koristeet ovat matkalla kevään, kesän ja syksyn lepoon. |
Marinoidut katkaravut
200 g katkarapuja
1 punainen mieto chilipalko
1 ½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
½ tl mustapippurirouhetta
hyppysellinen suolaa ja sokeria
Katkaravut sulatetaan puolisuliksi. Ne laitetaan marinointiliemeen
ja annetaan marinoitua 2 – 4 tuntia jääkaapissa.
Katkaravut marinoitumassa. |
Maustettu majoneesi
1 iso rkl hyvää majoneesia, esim. Hellmann’s
1 iso rkl turkkilaista jogurttia
2 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 rkl rucolaa silppuna
2 rkl kevätsipulin vartta silppuna
hyppysellinen suolaa
Leikkaa kananmunat pieniksi kuutioiksi. Sekoita niiden
joukkoon majoneesi, jogurtti, rucola ja kevätsipuli.
Anna seoksen levätä ja maustua 1 – 2 tuntia jääkaapissa.
Majoneesi maustumassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti