Hittikakku: japanilainen juustokakku

Japanilainen juustokakku eli valkosuklaatuorejuustokohokas

Italialaiset blogit hehkuttavat nyt keväällä 2013 youtubessa julkaistun japanilaisen juustokakun reseptiä. Oikeastaan juustokakku ei ole kakku vaan valkosuklaatuorejuustokohokas. Kakun siitä tekee muoto, joka alkuperäisessä versiossa on piirakka.

Samalla taikinalla ”juustokakun” voi tehdä muffinivuokiin, jolloin syntyykin kiinteän kuohkeita kohokkaita. Maku on kuitenkin sama kuin japanilaisessa juustokakussa, jonka alkuperäinen ohje löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=dVvPOE-C7AE  3 Ingredients Souffle Cheesecake (Japanese Cotton Cheesecake).

Alkuperäinenkin resepti puhuu kohokkaasta eli sufleesta.Video esittää tarkasti, miten kakkua varten tehdään paperista vuoka, mutta laiska askartelija saa saman aikaiseksi silikonisilla muffinivuoilla.

Kohokasmuffinit maistuvat –mmmm – valkosuklaalle myös suoraan uunista otettuina vielä lämpöisinä. Ne ovat herkullisimpia kylminä ja kuulemma seuraavana päivänä, jos ne siihen asti säästyvät.

Hittikakku on kuin hyvä kirja, jota haluaa ensin vähän hypistellä eli tutkia reseptiä ja vasta sitten ahmaista kerralla, kun kirja on kädessä eli kakku valmiina.

Tällainen ahmittava romaani on Rosa Liksomin vuonna 2011 ilmestynyt romaani Hytti nro 6, jonka venäjänkielinen käännös ilmestyi tänään 25.10.2015. Rosa Liksom määritteli kirjamessuilla venäjännöksen julkistamistilaisuudessa romaaninsa kertomukseksi ja venäjänkielinen laitos on saanut vielä alaotsikokseen: Kuvitelma Neuvostoliitosta.

Tilaisuudessa venäjänkielinen kuulija kysyi, kuvaako Hytti nro 6:n vulgääristi ja kaunokirjallisesti puhuva rikollinen, samassa hytissä matkaavan tytön satunnainen matkakumppani Vadim kaikkia venäläisiä. Näin ei ole, kuten japanilainen juustokakkukaan ei edusta kaikkea japanilaista keitto- tai leivontataitoa.

Jotain romaanissa on kuitenkin sellaista, joka kuvaa koko Venäjää: hajut ja maut, jotka tuovat Neuvostoliiton tai nykyisin Venäjän romaanin lehdiltä lukijan tajuttaviksi ja koettaviksi. Japanilainen juustokakku Signora Salvian versiona tuo totutusta poikkeavalla tavalla valmistetun kakun tajuttavaksi ja koettavaksi. Yhtä lailla helposti resepti onnistuu kotikeittiössä erilaisella uunilla valmistettuna kuin se valmistuu japanilaisen Ocheironin videollakin.

Kun poikkeaa valtateiltä junamatkoille ja vieraille reseptimaille, saa kokea monenmoista: niin makean valkosuklaatuoejuustokohokkaan kuin venäläisen junan ahtaudenkin, jossa tee höyryää.

Makumatka on valmis!

Japanilainen juustokakku eli valkosuklaatuorejuustokohokkaat

7 – 8 kohokasta muffinivuoissa

3 kananmunaa

120 g tuorejuustoa, esim. Philadelphia

120 g leivontaan tarkoitettua valkosuklaata

Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset. Laita valkuaiset 10 minuutiksi jääkaappiin.

Sulata vesihauteessa valkosuklaa. Lisää joukkoon tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi.

Valkosuklaa sulaa vesihauteessa: laita kattilaan vettä kiehumaan, sijoita kattilan päälle teräskulho ja siihen suklaapalat. Sulata suklaa hitaasti.

Nosta leivonta-astia pois kuuman veden päältä ja jäähdytä hieman seosta.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Valkuaisvaahto on tarpeeksi kovaa, kun vatkausastian voi vaahtoineen kääntää ylösalaisin ja valkuaisvaahto jää muotoonsa.

Sekoita suklaatuorejuustosekoitukseen keltuaiset. 

Nostele joukkoon valkuaisvaahto alhaalta ylöspäin. Älä vatkaa, vaan toimi hellävaraisesti.

Kun taikina on valmis, nostele siitä ruokalusikalla muffinsivuokiin n. 6 rkl/vuoka.

Laita uunivuokaan kuumaa vettä vuoan pohjalle noin sentin verran. Asettele taikinalla täytetyt muffinsivuoat uunivuokaan kuumaan veteen.

Uunivuoan pohjalla on kuumaa vettä.

Kohokkaiden paistaminen

1.       Paista kohokkaita 15 minuuttia 210 astetta/kaasu-uuni, 180 astetta/sähköuuni

2.       Laske uunin lämpö 190 astetta/kaasu-uuni, 160 astetta/sähköuuni. Paista 15 minuuttia.

3.       Sammuta uuni ja anna kohokkaiden levätä kuumassa uunissa vielä 15 minuuttia.

Kohokkaat ovat kohonneet.

Kohokkaiden käsittely

1.       Jäähdytä kohokkaat.

2.       Koristele ne tomusokerilla.

3.       Nauti kylminä esim. jonkin happaman hillon kanssa tai sinällään.

Kohokas on rakenteeltaan pehmeä, munakasmainen.

Alkukesän kesteihin: nokkosmureke ja raparperipiirakka (gluteeniton)

Alkukesän kestien jälkiruoka: punavartisista raparpereista piirakka

Keittiön avoimesta ikkunasta tulvii satakielen laulua, kastanjan lehtivihreää, kesäillan hehkuvaa valoa. Liedellä porisevat kattilassa pikkunokkoset, nokkosten haju leviää koko kotiin. Raparperikattilassa kiehuu vähän sokeria ja vielä alkukesän punavartisia ohuita rapeita varsia. On alkukesän ilta. Aika pikkukesteille.

On alkukesän hehku: vihertyvien koivikoiden pakahduttava runsaus, joka täyttää sielun kesän vapaudella. Kesän paratiisi on lähellä, sitä voi koskettaa, sen voi jo maistaa, vielä on tästä asti aikaa, mielin määrin teetä ja piirakkaa. Paratiisi, jota pohjoisen talven ja viiman, rännän ja rakeet kestänyt, odottaa omana taivaspaikkanaan ja taivaspaikassaan. 

Kesä, suvi suloinen. Suvivirsi päättää nälkävuodet, tuo laihon laaksoon. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa  - ja taas on se kesä, loiskuvat järven aallot. Ne tuoksut – ja se satakielen laulu, teeren kukerrus, kurjen kailotus, pihalta kantautuvat istuskelijoiden äänet.

On kevätjuhla. Lapset polvisukkineen ensi kerran kouluun, nuoret ylioppilaat valkoisine lakkeineen ja mekkoineen, riemuylioppilaat keltaisine lakkeineen ja viisauksineen. Kuohuvaa on elämä kesän kynnyksellä.

Alkukesän kesteihin pihalta nokkoset ja raparperi, luonto koskettaa suutakin. Murea on ihmisen mieli lomaa, sitä todellista paratiisia odottaessaan; mureketta on saatava suuhunkin. Nokkosmureke on juhlavampi nokkosruoka, vaikka sen valmistaminen on helppoa. Raparperipiirakka maistuu jälkiruoaksi. Toinen raakana polttaa, toinen on hapan kuin ikävä ihminen, mutta molemmat kun keittää, saa suun makeaksi.

Pikkujuhlavaa kestitystä!

Nokkosmureke on maultaan mietoa. Mozzarellapalat tuovat suutuntumaa pehmeään murekkeeseen.

Nokkosmureke

2 :lle

1 l pikkunokkosia

pienehkö luomukukkakaali (n, 300 g)

1 kananmuna

½ - 1 dl gluteenitonta korppujauhoa (esim. yksi näkkileivän pala morttelissa jauhoksi hierottuna)

1 pallo mozzarellaa

½ tl suolaa

hyppysellinen jauhettua muskottipähkinää

¼ tl rouhittua valkopippuria

Ryöppää nokkoset (nokkosten käsittely ks. http://signorasalvia.blogspot.fi/2015/05/taas-on-aika-nokkosten-nokkosrulla.html ). 

Höyrytä kukkakaali kukintoina al dente –kypsäksi.

Soseuta kypsät nokkoset ja kukkakaalin kukinnot yhtä aikaa samassa astiassa. Lisää joukkoon muut aineet paitsi mozzarella.

Leikkaa mozzarella pieniksi kuutioiksi ja lisää se hyvin sekoitettuun taikinaan.

Öljyä paistovuoka. Laita mureketaikina vuokaan ja tasoittele pinta.

Nokkosmureke uuniin menossa. Se ei ulkoiselta olemukseltaan poikkea paljon kypsästä nokkosmurekkeesta.

Paista 15 – 20 minuuttia kaasu-uuni 230 asteessa, sähköuuni 200 asteessa.

Tarjoile lämpimänä kevyenä pääruokana tai lisäkkeenä.

Intiaanisokeri on sulanut ruskeiksi "karamelleiksi" piirakan pinnalle.

Raparperipiirakka (gluteeniton)

25 cm halkaisijan piirakkavuoka

Pohja

50 g voita

1 dl sokeria

1,5 dl hienoa riisijauhoa

0,5 dl perunajauhoa

1 tl leivinjauhetta

Hiero voi ja sokeri toisiinsa. Lisää jauhot ja nypi taikina tasaiseksi. Esipaista pohjaa uunissa n. 10 minuuttia.

Esipaistetun pohjan päällä kaikki piirakan täyteainekset.

Täyte

10 ohutta vartta raparperia

1 rkl sokeria

turkkilaista jogurttia

1 rkl intiaanisokeria

Leikkaa raparperit suuhun sopiviksi paloiksi. Ripottele niiden päälle kattilassa 1 rkl sokeria Keitä raparpereja hetkinen vähässä vedessä. Ne ovat sopivan kypsiä, kun haarukka menee läpi raparperista.

Valuta kattilasta raparperimehu talteen ja juo se.

Kokoa raparperit esipaistetun pohjan päälle. Lisää niiden päälle turkkilaista jogurttia 5 – 7 ruokalusikallista. Tai sekoita raparperit ja turkkilainen jogurtti yhdeksi seokseksi ja täytä piirakka seoksella.

Ripottele piirakan päälle intiaanisokeria.

Löytö aamiaiselle: croissant (gluteeniton)

Aamiainen on katettu.

Voiko ihanammin päivän enää alkaa? Onko ihanampaa aamua kuin tää? Kun saa loikoilla vuoteessa, haaveilla niitä näitä. Kohta kun ampaisee ylös vuoteestaan, keittiössä odottaa ihanuus: croissant, voisarvi suomeksi.

Voi, sarvi! Minkä teit! Toit sunnuntaiaamuihin ranskalaisen aamiaisen eurooppalaisilla höysteillä.

Uunissa 8 minuuttia kuumennettu croissant eli se sarvi tihkuu voipisaroita pinnassaan. Keittiön täyttää tuoreen sarven tuoksu melkein kuin olisi ranskalaisessa patisseriessa eli herkkuleipomossa. 

Mikä ihme on löytynyt S-ryhmän kaupan hyllystä? Gluteeniton, vehnätön, herkullinen croissant.

Sunnuntaina aamiaisella saa herkutella, kun muina päivinä ei aamiaiseen ole aikaa. Sunnuntain brunssilla elää koko päivän aina illalliseen asti.

Herkkuaamiainen syntyy croissanteista, italialaisesta salamista, punahomeisesta brie-juustosta, salanovasalaatista sekä limesitruunamarmeladista ja gouda-juustosta. Ja tietenkin höyryävästä lehtiteestä.

Signora Salvia nauttii marmeladin kanssa pehmeää kermaista juustoa. Joku toinen ottaa pelkkää marmeladia. Voitahan voisarven sisään ei sivellä; voi on jo sarvessa. 

Suolainen mieto salami ja voimakas brie-juusto kampittavat herkkusuun ketoon. Kun sarven sisään laittaa muutaman salaatinlehden, pakollinen vihreä on tasapainottamassa ah, niin voista aamiaista.

Rasvaa ja sokeria – mikä karppaajan, terveysdieettaajan, paleoijan kauhistus. Mutta kerran viikossa on nautinnon aika: ihanan voisen sarviaamiaisen. Unohtakaa smoothiet ja terveyspuurot. 

Nauttikaa sarvet, oikeat croissantit. Marmeladia ja makeaa, juuri oikeenlaista kemiaa.

Sunnuntain suloa: pannussa lehtiteetä, croissantit, Hesari tabletissa

Joulunpunaista: tomaattileipäkeittoa ja Huvilan leivonnaisia

Toscanalainen tomaattileipäkeitto eli pappa al pomodoro, työpaikan joulupussista pukkikiiltokuva ja tämän joulun ihan ensimmäinen joulukortti ystävältä.

Joulu se tulla jollottaa… Joulun puna on jo ovella. Petteri punakuonokin tepsuttaa vastaan katuvilinässä, jos oikein osaa katsahtaa. Vaan hanget korkeat nietokset ne antavat odottaa itseään, kun vain litisee lotisee lätäköt.

Siltikin joulu tulla saa, kun vain joulun lapsi saa sydämessäs asustaa.

Joulua leivotaan, laitetaan, paistetaan, keitetään, siivotaan, touhutaan – ja välillä kurkataan ikkunasta, olisiko tonttu Torvinen tervehtimässä ulkona odottajaa, mutta kun tonttu Torvinen on salainen ja pukin paras alainen, niin ei ihan helposti saa vilaustakaan Torvisen punanutusta.

Kun soihdut sammuu ja kaikki väki nukkuu, niin silloin tonttumuori ottaa kauhan käteensä ja valmistaa kystä kyllä joululahjavalvojaisiin: kuuman punaisen keiton, joka lämmittää koko Tonttulan lahjapakehtimon.

Pappa al pomodoro eli toscanalainen tomaattileipäkeitto on kuin joulupukki punaisissaan: täyteläinen, lämmittävä, ruokaisa. Pappa al pomodoro on kohta mässäävään herkkupöydälliseen hyvä valmistautumisruoka. Se on kevyt ja nopea, helppo. Se antaa aikaa tipetipetippailuun ja tähtien katselemiseen.

Tonttumuorille ei maistu vehnäpulla, tonttumuori ei leipomisesta piittaa. Tonttumuori kipsan kapsahtaa Huvilan kahvilaan ja kassiin sujahtaa joululeivonnaisia, sellaisia vehnättömän pöydän herkkuja, joilla kaikki keliaakikot kilvan hurmataan. http://www.huvilankahvila.fi/

Huvilan kahvilan joulua: luontaisesti gluteeniton joulutorttu, korvapuusti, karpaloleivän palanen ja taustalla pellavansiemensämpylät, joista pappa al pomodoro tällä kertaa valmistui

Huvilan kahvilan taatelikakku, joka maistuu pitkään ja on ihana makea iltapala yksinsyöjälle maitolasillisen kanssa.

 Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan. Me käymme joulun viettohon. Taas valkeata joulua… eikun joulunpunaista joulua.

Joulun valmisteluun – hops!

Pappa al pomodoro eli tomaattileipäkeitto

2 - 3 hengelle pääruokana, 4 - 5 alkuruokana

400g tomaattimurskaa

3 valkosipulinkynttä

½ l kasvis-, liha- tai kanalientä

2 karkearakenteista rapeaa sämpylää (glut. esim. Huvilan kahvilan sämpylä)

tilkkanen ruokakermaa

½ ruukku lehtipersiljaa tai basilikaa

1 tl mustapippurirouhetta

hyppysellinen sokeria

½ tl suolaa, jos leipä ei ole kovin suolaista

oliiviöljyä

Tarjoiluun

oliiviöljyä

pecorinojuuston lastuja

Pappa al pomodoro on sakeaa, puuromaista.

Leikkaa sämpylät puoliksi. Poista leivän kuori, jos se on kova. Paahda puolikkaita hetkinen uunissa tai grillissä. Revi tai pilko veitsellä hieman paahtuneet sämpylän puolikkaat suupalan kokoisiksi.

Kuullota puolikkaiksi leikattuja valkosipulinkynsiä oliiviöljyssä. Lisää joukkoon tomaattimurska. Anna kiehahtaa.

Lisää leipäpalat keittoon ja anna leivän sulaa tomaatin sekaan. Sekoittele.

Lisää keittoon valitsemasi liemi ja anna keiton kiehua hiljalleen puolisen tuntia.

Lisää lopuksi yrtit, suola, sokeri ja pippurit sekä kermatilkkanen. Kermaa ei tavallisesti käytetä pappa al pomodorossa, mutta se pehmentää tomaatin hapanta makua.

Keiton pitäisi olla sakeaa, puuromaista, mutta kuitenkin lusikoitavaa. 

Ripauta lautasella keitolle oliiviöljyä ja muutama pecorinojuuston lastu.

Nauti kuumana alkuruokana tai täyteläisenä pääruokana.