Alkukesän kesteihin: nokkosmureke ja raparperipiirakka (gluteeniton)

Alkukesän kestien jälkiruoka: punavartisista raparpereista piirakka

Keittiön avoimesta ikkunasta tulvii satakielen laulua, kastanjan lehtivihreää, kesäillan hehkuvaa valoa. Liedellä porisevat kattilassa pikkunokkoset, nokkosten haju leviää koko kotiin. Raparperikattilassa kiehuu vähän sokeria ja vielä alkukesän punavartisia ohuita rapeita varsia. On alkukesän ilta. Aika pikkukesteille.

On alkukesän hehku: vihertyvien koivikoiden pakahduttava runsaus, joka täyttää sielun kesän vapaudella. Kesän paratiisi on lähellä, sitä voi koskettaa, sen voi jo maistaa, vielä on tästä asti aikaa, mielin määrin teetä ja piirakkaa. Paratiisi, jota pohjoisen talven ja viiman, rännän ja rakeet kestänyt, odottaa omana taivaspaikkanaan ja taivaspaikassaan. 

Kesä, suvi suloinen. Suvivirsi päättää nälkävuodet, tuo laihon laaksoon. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa  - ja taas on se kesä, loiskuvat järven aallot. Ne tuoksut – ja se satakielen laulu, teeren kukerrus, kurjen kailotus, pihalta kantautuvat istuskelijoiden äänet.

On kevätjuhla. Lapset polvisukkineen ensi kerran kouluun, nuoret ylioppilaat valkoisine lakkeineen ja mekkoineen, riemuylioppilaat keltaisine lakkeineen ja viisauksineen. Kuohuvaa on elämä kesän kynnyksellä.

Alkukesän kesteihin pihalta nokkoset ja raparperi, luonto koskettaa suutakin. Murea on ihmisen mieli lomaa, sitä todellista paratiisia odottaessaan; mureketta on saatava suuhunkin. Nokkosmureke on juhlavampi nokkosruoka, vaikka sen valmistaminen on helppoa. Raparperipiirakka maistuu jälkiruoaksi. Toinen raakana polttaa, toinen on hapan kuin ikävä ihminen, mutta molemmat kun keittää, saa suun makeaksi.

Pikkujuhlavaa kestitystä!

Nokkosmureke on maultaan mietoa. Mozzarellapalat tuovat suutuntumaa pehmeään murekkeeseen.

Nokkosmureke

2 :lle

1 l pikkunokkosia

pienehkö luomukukkakaali (n, 300 g)

1 kananmuna

½ - 1 dl gluteenitonta korppujauhoa (esim. yksi näkkileivän pala morttelissa jauhoksi hierottuna)

1 pallo mozzarellaa

½ tl suolaa

hyppysellinen jauhettua muskottipähkinää

¼ tl rouhittua valkopippuria

Ryöppää nokkoset (nokkosten käsittely ks. http://signorasalvia.blogspot.fi/2015/05/taas-on-aika-nokkosten-nokkosrulla.html ). 

Höyrytä kukkakaali kukintoina al dente –kypsäksi.

Soseuta kypsät nokkoset ja kukkakaalin kukinnot yhtä aikaa samassa astiassa. Lisää joukkoon muut aineet paitsi mozzarella.

Leikkaa mozzarella pieniksi kuutioiksi ja lisää se hyvin sekoitettuun taikinaan.

Öljyä paistovuoka. Laita mureketaikina vuokaan ja tasoittele pinta.

Nokkosmureke uuniin menossa. Se ei ulkoiselta olemukseltaan poikkea paljon kypsästä nokkosmurekkeesta.

Paista 15 – 20 minuuttia kaasu-uuni 230 asteessa, sähköuuni 200 asteessa.

Tarjoile lämpimänä kevyenä pääruokana tai lisäkkeenä.

Intiaanisokeri on sulanut ruskeiksi "karamelleiksi" piirakan pinnalle.

Raparperipiirakka (gluteeniton)

25 cm halkaisijan piirakkavuoka

Pohja

50 g voita

1 dl sokeria

1,5 dl hienoa riisijauhoa

0,5 dl perunajauhoa

1 tl leivinjauhetta

Hiero voi ja sokeri toisiinsa. Lisää jauhot ja nypi taikina tasaiseksi. Esipaista pohjaa uunissa n. 10 minuuttia.

Esipaistetun pohjan päällä kaikki piirakan täyteainekset.

Täyte

10 ohutta vartta raparperia

1 rkl sokeria

turkkilaista jogurttia

1 rkl intiaanisokeria

Leikkaa raparperit suuhun sopiviksi paloiksi. Ripottele niiden päälle kattilassa 1 rkl sokeria Keitä raparpereja hetkinen vähässä vedessä. Ne ovat sopivan kypsiä, kun haarukka menee läpi raparperista.

Valuta kattilasta raparperimehu talteen ja juo se.

Kokoa raparperit esipaistetun pohjan päälle. Lisää niiden päälle turkkilaista jogurttia 5 – 7 ruokalusikallista. Tai sekoita raparperit ja turkkilainen jogurtti yhdeksi seokseksi ja täytä piirakka seoksella.

Ripottele piirakan päälle intiaanisokeria.