Retkirelissi: kurkkuomenasalaatti

Retkellä puutarhapenkille katettu kurkkuomenasalaatti.

Retkellä luonnon helmassa, kukoistavan, rehevän, vihreääkin vihreämmän luonnon  keskellä. Puna-ailakit, niittyleinikit, koiranputket, lemmikit ja ihanimpina kaikista kissankellot värittävät vihreyden kesäniityiksi.

Harakankelloja vai kissankelloja? Kukat kilkattavat kesäyössä.

Saniaiset rehottavat, heinä on kasvanut yli puolimetriseksi, angervot leviävät ja täyttävät tienoon. Lehtometsäalueella ihminen on pieni ja luonnon kasvun voima suuri.

Oksasakset suihkivat niin kauan kuin hyttyspilviltä pystyy ulkoilmassa työskentelemään. Ininää, ijinää, pörpörpörinää. Yksin ei ole ihminen koskaan.

Retkellä ruokaa saa ravintoloista, joissa Puruveden muikuista on jalostettu uunimuikkkuja ja paistettuja muikkuja. Ravintola Reinon uunimuikut olivat maukkaita minimuikkuja, neulamuikkujen kokoa mutta ei samaa tönkkösuolaa vaan ruokasuolaa. Koivikon Kievarissa oli yllätys jokapäiväisten paistettujen muikkujen lisäksi: paistettua maksaa. Maksa oli pehmoista, maukasta, tuoretta, jotain sellaista, jota harvemmin saa.

Jotain retkellä saa kokatakin. Kirkolla oli myynnissä makeita luomuperunoita, uusia pikkuperunoita. Niitä ja kaupungin saksalaisesta supermarketista irlantilaista pihvilihaa, sellaista äijäruokaa, jota harvemmin kesäherkkuna maistaa. Kevennys kuitenkin tarvitaan. Mitä kaapissa?

Kesän kreikkalaishenkinen yllätys: retkirelissi eli tsatsikin tapaan valmistettu kurkkuomenasalaatti. Retkirelissi keventää perunat, pehmentää pihvin vaan ei vie päiväunia jotka venähtävät pitkiksi äijälounaan ja puskasavotan päälle.

Juhannusruusujen tuoksussa Ruususen unta.

Uni on kuin Ruususen uni.  Prinssi herättää, koputtaa oveen. Ja niin on taas kreikkalainen todellisuus todellisuutta. Oi, Kreikka, Kreikka. Saimme sinulta kulttuurin, saimme tsatsikin ja moussakan, Zeuksen, Pallas Athenen, pylväät ja patsaat, saimme osan teidän perinnöstä, mutta nyt Kreikka, oi, Kreikka. Sinun olisi aika muovata ajatteluasi uudeksi: yhdistä tsatsikin omenaa, niin saat taas makeaa.

Retkirelissi eli kurkkuomenasalaatti

2 avomaankurkkua
1 isohko makea omena
1 - 2 rkl kapriksia
kourallinen tuoretta basilikaa

Kastike
1,25 dl kreikkalaista pehmeää jogurttia
1 rkl sitruunanmehua
hyppysellinen sokeria
1/2 tl suolaa

Kuori kurkut ja omena. Leikkaa ne pikkukuutioiksi. Sekoita joukkoon kaprikset ja basilika silppuna.

Sekoita kastike jogurttipurkissa.

Sekoita kastike salaatin joukkoon. Anna maustua puolisen tuntia.

Vaihtelua vappuun: Salviakalkkunaa ja kapriskastiketta

Salviakalkkunaa, hunajaisia salottisipuleita, timjamiporkkanoita ja kapriskastiketta

Vappu tulla jollottaa. Jaloin kuohuvaisin keväiseen juhlaan, kurkuin kuivin simasuiden juomalaariin. Kevätkarkelot, vappuheilat, ponipallot. Vaan missä on pieni merenneito?

Hän esiintyi Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa 25.4.2014 tulipunaisessa pyrstöleningissään, lauloi sopraanollaan sulosoinnut pienestä merenneidosta Eugen d’Albertin teoksessa Pieni merenneito. Hän, ukrainalainen Olena Tokar, ylitti laulullaan orkesterin pauhun: ”Kaikkialla ihmeellisiä kaikuja/ja suloisia lauluja!/Yhä korkeammalla säihkettä ja onnea!/ Aurinko loistaa yhä kirkkaampana. /Yhä kauemmas jäävät tuska ja maailmat/ yhä lähemmäs nousen taivaan kaaria./Halleluja kaikuu kaukaa” (J.Grun, suom. Sirpa Hietanen).

Vapun väri on kirkkaanpunainen, se on myös ylioppilaan valkoinen ja musta. Vappu on monivärinen, riemunkirjava, riemunkiljahtava.

Vappupöytä on monivärinen, riemunkirjava, riemuun kiljuttava. Vapun piknik on vihreä ja sillinharmaa, lohenpunainen, kuohuviinin keltainen ja vaaleanpunainen. Vapun väri on jonkun vapun punaisten viinipisaroiden vuosikerta valkoisella sametilla.

Sanojen ja laulujen ruusuja

Mutta missä on pieni merenneito? Se asuu Tanskan maalla, jossa on kuulemma jotain mätää –ainakin Shakespearen mukaan, joka täytti 23.4.2014 sen kunnioitettavat 550 vuotta. Kirjan ja ruusun päivänä, jolloin rynnättiin kirjakauppoihin katsomaan, kuulemaan ja ostamaan. 

Entäpä jos vappu olisikin kirjallisuuden päivä? Päivä, jona kaikki asettuvat makaamaan riippumattoihin, sänkyihin, nurmikolle, veneisiin ja kaikki lukisivat itselleen ja toisilleen ääneen.

Maailma täyttyisi sanoista, äänistä, matalista, tummista, käheistä, kirkkaista, kyyneleisistä, naurahtavista, helisevistä, paukuttavista. Sanat olisivat runoutta koko maailmalle, jossa ei olisi ukrainaa, pohjois-koreaa, venäjää, ranskaa, skotlantia, japania, islantia, boliviaa, kuubaa, mauritiusta. Olisi vain yhdessä lukevat äänet, yksi ääni yhden päivän: yksi kaunokirjallisuuden ääni, yhden pienen merenneidon ääni. Hallelujaa!

Pieni merenneito ei syö kaloja, sukulaisiaan. Hän syö maan eläviä: tällä kertaa kalkkunaa ja salviaa, kastaa linnunpalan kapriskastikkeessa, maistaa meren suolan - ja palaakin mereensä, heiluttaa takaisin kasvanutta pyrstöään ja ui kauas ulapalle. Hän laulaa.

Salviakalkkuna

1 kg kalkkunan fileerulla (verkkoon sidottu)

n. 20 tuoretta salvianlehteä

½ sitruunan mehu

4 – 6 salottisipulia

1 – 2 rkl hunajaa

1 – 2 rkl mustapippurirouhetta

1 - 2 rkl rypsiöljyä

tilkka vettä

Ota kalkkunan fileerulla jääkaapista lämpenemään huoneenlämpöön n. puoleksi tunniksi ennen kuin aloitat ruoan valmistamisen.

Kaada uunipadan pohjalle puolet rypsiöljystä ja laita kalkkunan fileerulla pataan.

Nosta kalkkunan verkkoa ja laita salvianlehdet säännöllisin välein kalkkunan pintaan siten, että salvianlehtiä on joka puolella rullaa, myös sen alla.

Kalkkunarulla salviaraidoin, hunajapisaroin

Ripottele mustapippurirouhetta samoin ympäri rullan.

Kuori salottisipulit ja puolita ne, jos ne ovat kovin suuria. Laita sipulit pataan rullan viereen.

Kaada sitruunanmehu kalkkunan päälle. Anna sen valua myös padan pohjalle. Lisää tilkkanen vettä padan pohjalle sekä loput rypsiöljystä.

Laita kalkkunarullan päälle 2 tl hunajaa ja jokaisen sipulin päälle ½ tl hunajaa.

Paista kalkkunarullaa 1 ½ tuntia tai hieman pitempään kaasu-uunissa 210 astetta, sähköuunissa 175 astetta.

Leikkaa kuumasta kalkkunasta verkko pois esimerkiksi saksilla. Kääri kalkkunarulla folioon ja anna levätä kuumassa 10 minuuttia.

Nosta sipulit kuumaa kestävään tarjoiluastiaan ja laita sipulit vielä uunin jälkilämpöön kannella peitettynä.

Tarjoile kalkkuna ja hunajaiset sipulit timjamiporkkanoiden ja kapriskastikkeen kanssa.

Kapriskastike

1 dl creme fraichea

½ dl hyvää majoneesia

½ sitruunan mehu

5 - 8 tuoretta salvianlehteä

10 – 15 kaprismarjaa (huuhtele suola pois, jos käytät italialaisia capperi sotto sale eli kapriksia suolaan säilöttynä)

Sekoita nestemäiset aineet toisiinsa. Lisää salvianlehdet pieniksi pilkottuina. Murskaa kaprismarjat pienemmiksi ja sekoita ne kastikkeeseen.

Timjamiporkkanat

http://signorasalvia.blogspot.fi/2013/01/pakkasella-hoystoja-ja-nieriaa.html

 

Valentinuksen päivään: vitello tonnatoa ja designia

Vitello tonnato, rakkaudella valmistettu

Oi, ystävä, mistä tunnet sä rakkauden? Oi, ystävä, ystävä, miksi Suomessa vietetään ystävän päivää? Oi, ystävä. Suomalaisten on niin vaikea sanoa kokonaisen elämän muuttavaa rakastaa -verbiä, että siksi, oi, siksi me vietämme ystävän päivää. Oi, emme pysty rakkauden päivään – vai pystyisimmekö?

Ihanaan siirappiseen lempeyteen? Suudelmiin metron liukuportaissa? Vaaleanpunaisiin höyhentossuihin ja silkkiaamutakkiin Valentinuksen päivän aamiaisella? Afrodisiakkiseen osterilounaaseen, joka päättyy hunajaisiin viikunoihin? Hempeisiin runoihin? Pehmeisiin tyynyihin ja eteerisiin öljyihin? 

Oih, mitä romantiikkaa. Love is in the air… 

Sydänsuklaarasioita on jo – eivätkä ne ihan ystävän lahjoja ole. Kyllä vaan: sydänsuklaarasia vain rakastetulle.

Rakkaalle jotain sellaista, mistä rakas pitää kovasti – salarakkaalle vain salainen lentosuukko. Oikealle rakkaalle, mielitietylle designia, suomalaista muotoilua, vaikkapa koru! Ikuisen rakkauden merkki.

Anna Heinon Bubbles-sarjan rannekoru ja korvakorut

Design Anna Heinon mallistoissa on myös sydämiä lahjoitettavaksi. http://www.annaheino.fi/

Anna Heinon korusuunnittelussa yhdistyy moderni romantiikka ja käytännöllisyys. Hänen Bubbles-sarjansa rannekoru on nerokas. Rannekorun renkaissa on suora aukko, joka yhdistyy suorassa kulmassa viereisen renkaan samanlaiseen suoraan aukkoon. Rannekoru pysyy ranteessa ilman lukkoa, aivan kuin rakkauskin. Ei tarvita lukkoa, kun kaksi palaa sopii toisiinsa täydellisesti, kun ne täydentävät toisiaan.

Bubbles-sarjasta saa rakastettu kauniin hieman 1960-luvun henkisen stailin, vuoden 2014 henkeen eli hopeaisena. Sami Sykön mukaan olympialaiset ovat tuoneet hopean muotiin (HS 6.2.2014).

Sydämiä ranteeseen, korviin, kaulalle.Rakkautta rintaan. : http://www.annaheino.fi/albumi/rannekorut/1671470

Anna Heinon liike on Helsingissä Uudenmaankadulla. Se on pieni kivijalkakauppa, joiden kohtalosta on kovasti keskusteltu: Kuinka kunnianhimoisella yksityisyrittäjällä on varaa pitää ilman konkurssia kivijalkakauppaa? Kuinka verkkokauppa vie asiakkaat? Kuinka kaupunki muuttuu, jos kivijalkakaupat häviävät? Rakastetaan vähän lisää rohkeita kivijalkakauppojen pitäjiä ja käydään katsomassa ja ostamassa kaikenlaista kivaa. 

Firenzessä asuessani lähin ruokakauppani oli alkuun ihan tavallinen italialainen pikkuinen sekatavarakauppa, josta sai kaikkea pesuaineista ja vessapapereista juustoihin ja jogurttiin. Eräänä päivänä kivijalkakauppa oli muuttunut, vaikka kauppias oli pysynyt ihan samana ystävällisenä palvelualttiina ihmisenä. Kauppaan oli tullut herkkutiski. Sieltä ostin kotiin usein iltaherkuksi pienen annoksen vitello tonnatoa eli tonnikalakastikkeella maustettua vasikanpaistia. Aah, mikä iltapala, jota en ole koskaan, missään saanut yhtä hyvän makuisena. Se oli varmaankin kauppiaan itsensä valmistamaa. Aivan kuin Anna Heinon korut ovat hänen itsensä rakkaudella muotoiluun ja suunnitteluun valmistamia.

Vitello tonnatoa maistelin kerran Trattoria Sognossa Helsingissä. Se oli hyvää, mutta ei kivijalkakaupan veroista. Valentinuksen päivä ansaitsee rakkaudella valmistetun ruoan – ja se ruoka on vitello tonnato. Maku on jäljittelemätön kuten oikea rakkauskin.

Vitello tonnato sulaa kuin sydänsuklaa – ja makujälki pysyy. Vasikan pehmoinen valkoviinissä herkistetty maku antaa suloisen alun Valentinuksen illalliselle. All you need is love. Bubbles, bubbles, bubblelove, bubblelove. Love is all you need. 

Vitello tonnato eli vasikkaa tonnikalakastikkeessa

Paisti ja sen valmistus

1 kg vasikan paahtopaisti

½ litraa kuivaa, edullista valkoviiniä, esim. Barone Montalto Pinot Grigio

2 rkl oliiviöljyä

2 pestyä porkkanaa kuorineen

1 sipuli

5 laakerinlehteä

2 oksaa rosmariinia

2 – 3 oksaa timjamia

10 kokonaista mustapippuria

hyppysellinen suolaa

Kuivaa paisti esim. talouspaperilla. Laita paisti kevyesti öljyttyyn pataan. Lisää pataan vihannekset ja mausteet. Lopuksi sirottele paistin päälle pikkuriikkisen suolaa. 

Kaada ½ litraa valkoviiniä pataan niin, että paisti peittyy. Lisää tarvittaessa kylmää vettä.

Keitä paistia uunissa kannen alla 1 ½ - 2 tuntia miedossa uuninlämmössä, kaasu-uunissa 210 astetta, sähköuunissa 175 astetta.

Vasikanpaisti on keitetty valkoviinissä.

Nosta kuuma paisti pois liemestä ja siirrä se teräs- tai keramiikkakulhoon. Siivilöi keitinliemestä vihannekset ja yrtit pois. Kaada siivilöity liemi paistin päälle ja jäähdytä paisti liemessään. Jäähtymistä edistää se, että lasket tiskialtaaseen kylmää vettä ja annat astian paisteineen levätä kylmässä vesihauteessa noin tunnin.

Vasikanpaisti jäähtyy valkoviiniliemessä.

Majoneesitonnikalakastike

3 keltuaista

1 ½ - 2 dl auringonkukkaöljyä

1 – 2 tl dijoninsinappia

1 rkl sitruunanmehua

½ tl valkoviinietikkaa

100 g tonnikalaa (vedessä säilöttyä)

15 kaprismarjaa (suolaan säilöttyä, huuhtele suolat pois; suolaveteen säilöttyä, puristele kaprismarjat kuiviksi suolavedestä)

Capperi sotto sale eli kapriksia suolassa. Kapriksia suolaan säilöttynä saa esimerkiksi Italian herkut -verkkokaupasta.

Hiero keltuaiset ja sinappi toisiinsa pyöreäpohjaisessa kulhossa. Lisää seokseen tipoittain auringonkukkaöljyä. Vatkaa hyvin, jotta syntyy majoneesia. Lisää öljyä vähitellen samalla kun vatkaat. 

Kun majoneesi alkaa näyttää sopivan tukevalta ja väri on muuttunut vaaeammankeltaiseksi, lisää joukkoon sitruunanmehu ja vatkaa taas seosta. Lisää lopuksi pikkuriikkisen valkoviinetikkaa.

Pieni tonnikala murusiksi ja kaprikset puolikkaiksi. Sekoita tonnikala- ja kaprismurut majoneesiin. Älä lisää suolaa. Kapriksista ja tonnikalasta tulee kastikkeeseen tarpeeksi suolaa.

Alkuperäisessä reseptissä keltuaisiin sekoitetaan suoraan tonnikala ja kaprikset, lisäksi käytetään 6 sardellifilettä ja kaksi valkosipulin kynttä. Kastikkeeseen voi lisätä myös hieman vasikanpaistin keitinlientä. Alkuperäisessä reseptissä on hyvät kuvat ja video, jotka ohjaavat myös ei-italiantaitoista valmistamaan ruoan niin kuin se tehdään Piemontessa, josta vitello tonnato, vitel tonè, on kotoisin.

http://ricette.giallozafferano.it/Vitello-tonnato.html

Vitello tonnaton tarjoilu

Leikkaa vasikanpaisti ohuiksi viipaleiksi. Asettele ne kauniisti laakealle tarjoilulautaselle. Levitä majoneesitonnikalakastiketta päälle. Koristele muutaman kapriksen marjalla.

Tarjoile kylmänä alkuruokana, kuten italialaiset tekevät, tai kylmänä pääruokana vaikkapa keitettyjen perunoiden tai tonnikalan ja kapristen makuihin sopivan risoton kanssa.

Kevään vihreän parsan risottoa

Kevään vihreän parsan risotto

1 nippu vihreää parsaa

2 salottisipulia

2 dl carnaroliriisiä (pitkäjyväinen risottoriisi)

2 rkl oliiviöljyä

4 dl kuivaa valkoviiniä

1 rkl voita

1 rkl grana padano –juustoa raasteena

suolaa maun mukaan, n. ½ tl

Kuori parsat ohuesti. Pilko ne noin sentin kahden viipaleiksi. Säästä parsannuput ruoan viimeistelyyn noin kolmen sentin mittaisina.

Pilko salottisipuli pieniksi. Kuullota salottisipulisilppua oliiviöljyssä. Lisää riisit kuullottumaan samaan öljyyn.

Kun riisit ovat muuttuneet läpikuultaviksi, lisää risottoon 2 dl valkoviiniä. Keitä riisiä miedolla lämmöllä ja anna viinin imeytyä riisiin. Lisää viiniä taas 2 dl ja jatka samaan tapaan. Kun viini on imeytynyt, lisää vettä ja parsanpalat. Anna risoton tekeytyä hiljalleen. Kun neste on imeytynyt, lisää sitä. Älä käytä mitään valmisliemikuutioiden tai –fondien makuliemiä vaan luota parsan omaan makuun.

Kun riisit tuntuvat suussa al dente –kovuisilta tai hieman kovemmilta, lisää risottoon 1 rkl voita ja 1 rkl grana padano –juustoraastetta. Sekoita ja lisää risoton päälle parsannuput. Lisää tilkkanen vettä tai viiniä ja kypsytä risottoa vielä hetkinen kannen alle, jotta parsannuput kypsyvät mutta jäävät vielä rapeiksi ja kauniiksi. 

http://www.italianherkut.fi/fi/