Pakkanen ja viima purevat pääkaupungissa. Lumimyrskyn
tuottamat kinokset ja kasat, kinttupolut, traktoriurat ja perunapeltoja
muistuttavat asuinkadut eivät tuo muistoja Italiasta, mutta kun tapaa pari
italialaista, syö heidän kanssaan ja keskustelee, kuuntelee juttuja ja
kertomuksia italiaksi, niin samassa on toisessa maailmassa.
Italialainen tuttavani muutti Suomeen omasta halustaan. Hän
löysi työpaikan. Asettautui parissa kolmessa kuukaudessa helsinkiläiseksi.
Vaikeinta oli asunnon löytäminen. Niin kai se on kaikilla elämää alkuun
saattavilla maahanmuuttajilla - niin oli
minullakin, kun aikoinaan menin Italiaan vuodeksi työskentelemään. Ystävät
auttoivat asunnon hankkimisessa – ja nyt sain tilaisuuden maksaa kiitollisuudenvelkaa
takaisin auttamalla omalla tavallani.
Maahanmuuttajan asumistarina voi olla tuttavani kaltainen:
ensin ollaan hostelissa, sitten saadaan väliaikaisasunto – tällä kertaa asunto
oli remontin alla, mutta siellä oli kuitenkin mahdollisuus asua lämpimässä,
nukkua lattiapatjalla, käydä suihkussa, laittaa ruokaa keittiössä.
Pysyvän
asunnon löytäminen onkin sitten työn takana. Sellaisen tuttavani kuitenkin
onnistui saamaan luotettavan vuokravälitysyrityksen kautta, kun me pari hänen
tuttavaansa ryhdyimme hänen suomalaisiksi takuuhenkilöikseen. Muuten
maahanmuuttajan on todella vaikea kilpailla vuokra-asuntomarkkinoilla.
Tuttavani Kela-korttia juhlittiin muutama viikko sitten
ravintolassa. Se on avain suomalaiseen yhteiskuntaan. Tänään istuttiin
sunnuntailounaalla vastikään vuokralle saadussa jaetussa asunnossa. Vielä ei
ole käytössä paljon astioita, välttämättömät kauniit ja laadukkaat huonekalut
ovat löytyneet kierrätyskeskuksesta. Niin elämä käynnistyy vieraassa uudessa
kotimaassa.
Italialainen sunnuntailounas on yleensä kolmen ruokalajin
kokonaisuus. Tänään syötiin risotto all’arrabbiatoa (tuttavani oma
kokeiluresepti) eli ’vihaista’ risottoa. Risoton tulisuus lämmitti
pakkaspäivänä. Tuli syntyi siihen chilipippureista, makea rusinoista, perusmaku
tomaatista ja keveä savunmaku savustetusta lohesta. Pääruoaksi maisteltiin
juustoa – lämpimän pääruoan valmistamiseen ei vielä ole tarpeeksi välineitä
pikkuruisessa keittokomerossa.
Jälkiruoaksi oli jäätelön kanssa syyskuussa valmistamiani päärynöitä
sokeriliemessä.
Päärynät sokeriliemessä
2 kg suomalaisia pieniä kirpeitä päärynöitä tai muita kovia
pikkupäärynöitä
½ kg sokeria
vettä
Kuori päärynät. Erottele siemenkodat pois. Leikkaa
hedelmäliha viipaleiksi.
Laita kattilaan kerroksittain päärynäviipaleita ja sokeria.
Lisää 1 – 2 dl vettä. Keitä niin kauan miedolla lämmöllä, että päärynät
pehmenevät, mutta eivät soseudu.
Kaada keitetyt päärynät sokeriliemineen kuumiin suuriin
lasipurkkeihin. Jäähdytä. Säilytä kylmässä. Tarjoa jälkiruokana jäätelön tai
esimerkiksi erilaisten juustojen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti