Joulun jälkeen kevennetään – ainakin naistenlehdissä. Vietetään tipatonta tammikuuta – ainakin virallisesti. Joulun jälkeen kierrätetään – ainakin italialaisissa ruokablogeissa julkaistaan nyt kierrätysruokien reseptejä ts. ruokaa tehdään tähteistä.
Joulu jatkuu kyllä loppiaiseen asti. Punaisesta väristä ja sen juhlavasta energiasta saa nauttia myös kevyesti.
 |
| Punasalaattirisotto |
Punaisella on monta eri sävyä: Tikkurilan värikartta esittää monia eri punaisia. Oma valintani olohuoneen tehosteseinän väriksi on parhaillaan oleanteri, myrkyllinen kauniisti kukkiva pensas. Valintaa tein syklaamin, hibiskuksen, granaattiomenan, renessanssin, kardinaalin välillä. Pirtelöä, karamellia, marmeladia en harkinnut – pioni kulki jonkin aikaa oleanterin rinnalla. Punajuurta liian violettina en edes ajatellut.
Oleanteri onkin ikuisen rakkauden symboli. Se löytyy Ritva Kronlundin Juhannusruusu-tapetin ruusunkukista hieman vaaleampana sävynä. http://www.tapettitalo.fi/mallit/69764.html
Ruusunpunainen ei aktivoi niin voimakkaasti väsynyttä kuin punainen, joka voi stimuloida ihmistä rauhattomuuteen. Itse en voi syödä punaisen valon vallitessa. Opiskelijatyttösenä täytyi lähteä pois kesken aterian legendaarisesta indonesialaisesta FenKuan-ravintolasta, jossa punainen valo aktivoi minuun migreenin. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8449
Oleanterin punainen on lempeä, hiukan intensiivinen punainen – sellaistahan myös ikuinen rakkauskin on. Ei jatkuvasti palavaa ja tulista vaan pitkään säilyvää lämpöä. Oleanteri on myrkyllinen kasvi, mutta syötäväksi sitä ei ole tarkoitettukaan vaan ihailtavaksi. http://www.turunmuseokeskus.fi/public/default.aspx?contentid=402675&nodeid=18200
Samanlaista lämpöä, intensiteettiä, hiukkasta karvautta on punasalaattirisotossa, jolla voi lääkitä itseään joulukaipuusta ja vahvistaa itseään sydäntalven pimeyden valoa vastaan.
Punasalaattirisottoon voi sujauttaa joulukinkun viimeiset jäämät ja silliherkuista ylijääneet salottisipulit. Jos pullon pohjalle on jäänyt lasillinen punaviiniä, se sopii ruokaan. Italialaiset nimenomaan värittävät risoton punaisen hehkuiseksi punaviinillä.
Taas kerran punasalaattirisoton voi valmistaa ilman kinkkua kasvissyöjille ja ilman punaviiniäkin alle 18-vuotiaiden tai punaviiniherkkien ateriaksi. Minun punasalaattirisotossani on luomuvalkoviiniä.
 |
| Punasalaattirisoton aineksia: salottisipulia, punasalaattia, liemikuutio |
Punasalaattirisotto
2 dl risottoriisiä, esim. Arborio
miehen nyrkin kokoinen punasalaattikerä
3 salottisipulia
200 g kinkkua (joulukinkkua tai ylikypsää kinkkua)
2 dl viiniä (valko- tai punaviiniä, ruokakaapin valikoimasta riippuen)
½ - 1 l kasvislientä tai saman verran kiehuvaa vettä ja puolikas liemikuutio
hyvää neitsytoliiviöljyä
1 rkl voita tai keijua
½ tl suolaa
1 tl sokeria
10 – 20 rouhittua mustapippuria
1 dl vasta raastettua parmesaania
Pilko sipulit pieniksi. Leikkaa punasalaattikerä ohuiksi viipaleiksi ja kinkku kuutioiksi.
Paista ensin sipulia oliiviöljyssä. Lisää kinkkukuutiot paistumaan, jos käytät kinkkua. Lopuksi lisää punasalaattisuikaleet. Paistele aineksia niin kauan, että punasalaatti muuttaa värinsä ruskeahkoksi ja kutistuu ainakin puoleen raa’asta koostaan.
Lisää riisit ja jatka paistamista. Lisää viini. Odota, että se imeytyy riisiin. Lisää seokseen kiehuvaa vettä ja liemikuution puolikas tai valmis kasvisliemi. Keitä risottoa kokoon siten, että riisi on lopulta al denteä.
Lisää risottoon keittäessäsi suolaa ja sokeria.
Kun riisi on kypsää, lisää siihen 1 rkl voita tai keijua, parmesaaniraaste sekä mustapippurirouhe. Anna risoton tekeytyä pari minuuttia kannen alla. Nauti kuumana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti