sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Pyhä yksinkertaisuus: pastaa, sipulia ja kinkkua



Casarecce-pastaa, sipulia, ilmakuivattua parmankinkkua ja pecorino-juustoa.


Oi, pyhä yksinkertaisuus mitä on elämä, kun on pastaa, josta voi loihtia pienistä tarpeista herkkuaterian. Saman onnen tavoittaa kesällä uusien perunoiden kanssa: ei tarvitse paljon mitään muuta kuin perunan oman maun. 

Yksinkertaisimmillaan italialainen pasta on con olio, aglio e peperoncino eli öljyn, valkosipulin ja pippuripaprikan kanssa. Yhtä yksinkertainen annos on pastaa sipulin ja kinkun kanssa: sipulia, ilmakuivattua kinkkua ja yrttejä. Sipulin makeus ja kinkun suolaisuus tuo mieleen uusien perunoiden kesäherkut: tuoreet sipulit voissa haudutettuna ja sillit kyytiläisenä.

Pyhä yksinkertaisuus tuli vastaan myös perjantai-iltana Radion sinfoniaorkesterin konsertissa: koloratuurisopraanotaituri Anu Komsi oli lauluäänellään osa orkesteria Reimhold Glièren ja Jukka Tiensuun orkesteriteoksissa. 

Laulaja ei ole solisti vaan hänen äänensä soi yhteen koko orkesterin kanssa, välillä syntyi vuoropuhelua huilistin kanssa, välillä koko orkesteri kommentoi lauluääntä omilla huokauksillaan Tiensuun riemastuttavassa teoksessa Voice Verser. Harvemmin yleisö naurahtaa sinfoniaorkesterin konsertissa, mutta sekin ihme on koettu. Nauru oli huumoriin osallistuvaa, ei pilkkanaurua. Toisaalta nauru oli jossain määrin myös hämmennystä, tunnereaktio ensimmäisen osan melankoliaan ja suoranaiseen valittavaan masennukseen.

Konsertin johti energisesti ja iloisesti Santtu-Matias Rouvali, joka johtaessaan liikkuu kuin fauni. Hän ikään kuin tanssii johtaessaan. Samaa pyhää yksinkertaisuutta: musiikki on liike, ääniaalto, jota yhdessä kuljetaan ja jaetaan. 

Sinfoniakonserteissa ei ole tapana, että yleisö liikkuisi musiikin mukana, vaan konserteissa istutaan hiljaa paikoillaan. Vain yskäkonsertit ja loppuaplodit, jotka perjantaina olivat raivoisat ja moninkertaisen pitkät, keskeyttävät hiljaisuuden ja musiikin pyhyyden. Miksi konsertissa ei voisi liikkua? Miksei myös yleisö voisi osallistua omalla tanssillaan musiikin tuottamiin tunteisiin?

Konserttisalit on rakennettu amfiteatterimaisiksi katsomoiksi kreikkalaisen teatterirakennusperinteen mukaisesti. Entäpä jos sinfoniaorkesterin konserttisali olisi joustava tila, jossa orkesterinjohtajan tanssiin pääsisi myös yleisö osalliseksi tanssiin yhtymällä, seuraamalla esitanssijan liikehdintää ja luomalla myös omaa liikekieltä. Rouvalin tanssillinen johtamistyyli kannustaa tähän.

Orkesterinjohtaja on fauni, joka vie mukanaan myyttisen sadun ja metsän peikkojen maailmaan.

Metsän lumossa pasta maistuu tanssijalle: on aika sipulin ja kinkun – ja sen i-i-i-hanan Glutøn tuorepastan. Tällä kertaa rustica-pastaa eli maalaispastaa, hieman epämuotoista, jota voisi kutsua myös casarecceksi eli hieman kierretyksi putkeksi. Suomalaisille rusticaksi nimetyn pastan kanssa on hauska tarjota kinkkusiivuja. Muodot tukevat toisiaan – ja syntyy myös silmälle esteettinen nautinto. 

Glutzeron casarecce eli rustica-pasta: http://www.glutzero.com/freshpasta.html

Ruoka ei yksinkertaisesti ole vain suun nautinto: se on tuoksujen, katseiden ja ruumiin nautinto. Vain musiikki puuttuu.










Pastaa, sipulia ja kinkkua
2: lle
6 salottisipulia
200 g ilmakuivattua kinkkua
1 oksa rosmariinia
n. 10 salvian lehteä
ripaus sokeria
1 tl suolaa
1 rkl voita ja 1 rkl ruokaöljyä
250 g tuorepastaa, esim. Glutø rustica –tuorepasta

tarjoiluun: pecorino-raastetta

Leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi. Sulata paistokasarissa voita ja ruokaöljyä. Lisää yrtit ja sipulit hautumaan miedolla lämmöllä. Hauduta sipulit pehmeiksi noin 20 minuutissa.















Leikkaa ilmakuivatun kinkun viipaleet pitkittäin noin sentin levyisiksi siivuiksi. Kun sipulit ovat melkein valmiita, ripauta niille sokeria ja lisää pannun toiselle puolelle kinkkusuikaleet paistumaan.










Keitä samaan aikaan pasta. Sekoita valutettu kypsä pasta paistokasarissa paistoksen joukkoon ja pyöräytä ainekset toisiaan tukeviksi mauiksi.

Reseptin suola on tarkoitettu pastan keitinveteen. Älä lisää sipulikinkkupaistokseen suolaa, koska kinkku on jo hyvin suolaista.




Tarjoile pecorino-juuston kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti