sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Tuliaisia: fenkolia ja anjoviskastiketta


Hildenin hiivaleipä – rapeakuorinen pullea Helsingin leipä. Äiti toi sitä aina tuliaisiksi Helsingin matkoilta 1970-luvulla, jolloin itäsuomalaisessa pikkukaupungissa syötiin pääasiassa ruisleipää ja piirakoita. Oulun kauppahallista saatiin Itä-Suomessa harvinaista herkkua: ohrarieskaa. Leningradin matkoilta tuliainen oli viipurilaisesta leipäkaupasta ostettu limppu. 

Etelä-Euroopasta ja lomasaarilta pakattiin matkalaukkuun mukaan hunajaa, pähkinöitä (joista eräästä erästä tuli ikimuistoisen kamala vatsatauti),granaattiomenoita ja muita eksoottisia hedelmiä.

Nyt voi Helsingissä asuessaan tehdä ruokamatkan maailman ympäri. Itäkeskuksessa pääsee metrolipun hinnalla Turkkiin Alanya-supermarketissa, Hakaniemessä Aasiaan Vii-Voanissa ja muissa etnisissä ruokakaupoissa, Malmilla Baltian ruokien kaupassa ollaan rahkataivaassa ja Hakaniemen hallissa matkustaa yhdellä kierroksella Puolaan, Italiaan, Provenceen…

Omilta matkoilta ei tarvitse enää raahata kiloittain ruokaa. Kerran pyysin Sisiliaan matkustavaa ystävääni tuomaan minulle tuliaisiksi perunagnoccheja. Hän oli etsinyt niitä monesta kaupasta eikä löytänyt. Minä sen sijaan menin samaan aikaan helsinkiläiseen lähikauppaani ja siellähän gnocchit katsoivat minuun pyöreinä pallosina kylmähyllystä.  

Helsingissä matkaillessakin voi ostaa kotiin tuliaisiksi lähikauppojen valikoimista poikkeavia herkkuja. Perjantai-iltana, kun Suomessa vietettiin kansallista etätyöpäivää, minä olin työmatkaillut sujuvasti julkisilla kulkuneuvoilla ympäri kaupungin: Kontulan takaa Kallioon, Kalliosta Kannelmäkeen, Kannelmäestä Malmille ja lopulta takaisin Malmilta kotipihaan. 

Käytin päivän aikana metroa, kahta ratikkaa (8 ja 9), M-junaa ja busseja 56, 54 ja 78 sekä metron liityntäliikenteen bussia. Yhteensä 8 välineellä pääsin koko Helsingin kiertoajelulle. Vanhat interreilaajan taidot ovat joskus työmatkailussani tarpeen.

Perjantai-illan ruokatuliainen oli kaksi kaunista isoa fenkolia. Italiasta keittiömestari Sonia Peronacin Facebook-sivun kautta ( https://www.facebook.com/SoniaPeronaciLive ) taas sain tuliaisiksi jo 13.9.2012 ihanan fenkolireseptin: http://blog.giallozafferano.it/chezbibia/finocchi-con-le-olive/
 
Reseptistä syntyy suomalaisilla tarvikkeilla hienostunut lisäke. Alkuperäisessä reseptissä käytetään oliiviöljyyn säilöttyjä anjoviksia, joita Suomesta saa harvoista erikoisliikkeistä kuten Hakaniemen hallin Provence-kaupasta. Koska perjantainen matkailuni ei yltänyt Hakaniemeen asti, niiden tilalla on omassa sovelluksessani maustekastikkeessa säilötyt anjovikset, ne ihan tavalliset suomalais-ruotsalaiset anjovisfileet.


Kuva: Fenkolia ja anjoviskastiketta, valmis tarjoiltavaksi.

Fenkolia ja anjoviskastiketta

2 isoa tuoretta fenkolia (valitse kiinteitä ja mahdollisimman valkoisia)
2 kananmunaa
6 anjovisfilettä (maustekastikkeessa)
0,5 rkl balsamiviinietikkaa
1 dl hyvää rypsi- tai oliiviöljyä
mustia kivettömiä kalamata-oliiveja (valitse sellaisia, jotka on säilötty viinietikkaan, ei maitohappoa)

Pese ja puhdista fenkolit. Leikkaa kovat varret pois. Jos fenkolin pinnassa on ruskeita läikkiä, leikkaa ne pois tai laita koko ruskettunut osa roskiin. Leikkaa pois myös kovasta kannasta suurin osa pois. Jätä hieman kantaa jäljelle, jotta fenkolin palaset pysyvät koossa seuraavassa vaiheessa.





Kuva: Fenkolit kiehuvat.

Leikkaa fenkolit pitkittäin kuuteen osaan ikään kuin puolikuiksi.  Keitä runsaasti vettä kiehuvaksi. Mausta suolalla. Keitä fenkoleita 25 minuuttia. Jäähdytä keitetyt fenkolit esimerkiksi lävikössä.

Keitä kaksi kananmunaa koviksi. Jäähdytä.

Valmista kastike. Sekoita sauvasekoittimella tahnaksi korkeassa astiassa kovat kananmunan keltuaiset ja anjovisfileet. Lisää puoli ruokalusikallista balsamiviinietikkaa. Lisää oliiviöljy ja sekoita kastikkeeksi.

Asettele fenkolit kauniisti lautaselle. Levittele kastiketta nauhoina fenkolien päälle. Koristele mustilla kivettömillä kalamataoliiveilla.  Asettele valkuaisten palaset lautasen reunoille, jotta histamiinille yliherkistyneiden ei tarvitse valita niitä omalle lautaselleen. 

Kananmunan keltuainen sopii histamiinittomaan ruokavalioon, valkuaisessa taas histamiinia on runsaasti eikä se sovi suurina määrinä, kuten kokonaisen munan valkuaisena histamiinitonta tai vähähistamiinista ruokavaliota noudattaville ruokailijoille.


Kuva: Paistetut Kainuun pikkumuikut

Fenkolien kanssa maistuu kalaruoka, esim. paistetut muikut. Ne paistetaan runsaassa keijussa tai voissa ilman jauhoja kuumalla pannulla. Kun yksi pannullinen on paistunut, laita muikut tarjoiluastiaan ja ripottele niiden päälle merisuolaa ja rouhittua valkopippuria. Paista astia täyteen muikkuja. Lisää joka kerrokseen mausteet. Koristele fenkolin lehdillä tai tillillä. Tarjoile kuumina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti