Vihreä kalakeitto: fenkolia, kesäkurpitsaa, purjoa, valkoviiiniä, lohta. Palanpainikkeeksi valkoviiniä ja jälkiruoaksi tuikku calvadosia. |
Pikkukaupunki – kotiympäristö. Kesällä aina vihreät koivut kotikadulla. Talvella aina ruokapöydässä tuoretta kalaa, isän pyytämää. Nykyisin kotikaupungissa käydessä pöydässä on naapurin tuomaa.
Isot kalansaaliit muistetaan. Kaloja kuvataan. Minustakin, ei-kalastajasta – on kuva, jossa rautavaa’an päässä keikkuu valtava lohi. Se tuli, kun soudin ensi tai toisen kerran isälle verkkoja. Verkko meni sinne tänne siksakkia, kun soutaja sousi airoilla sinne tänne siksakkia. Tuli vuosikymmenen kala: se lohi, jota nykyiset mökkikalastajat kerta kerran jälkeen metsästävät avarilta aalloilta.
Pikkukaupunki – Juha Itkosen näytelmässä Hämeenlinna – on pikkukaupunki. Kaikki tuntevat toisensa, kaikki tietävät toistensa asiat paremmin kuin itse, kaikki kuulevat, näkevät kaiken. Kaikki ovat yhtä – ja aika monia ahdistaa, aika monet nauttivat pikkukaupungista.
Näytelmässä kaupunkiin saapuu vieras tai oikeastaan kaksi. Toinen vieras on kotiinsa palaava, toinen tulee isolta kirkolta, pääkaupungista tekemään juttua peräti Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen.
Toimittaja ei saa juttuaan lehteen, ja näytelmän alun hehkutus maan hienoimmasta lehdestä muuttuu lehdeksi, joka on kalankääre, paperia vain.
Toinen vieras, se, joka luulee tulevansa kotiin, onkin liian kauan ollut poissa, liian vieraassa paikassa: vankilassa. Pikkukaupunki ei ota vieraaksi muuttunuttaan takaisin. Pikkukaupunki pitää tirkistelijätoimittajaa ensin hyvänä, sitten pahana. Niin käy pikkukaupungissa. Aina olet vieras, kun olet muualta tullut.
Kalakeitto – se tuttu maku maito- tai kermapohjaisena. Niin tuttu, että ahistaa kuin joskus nuorena pikkukaupungissa, kun joka sunnuntai isän kalansaaliista keitettiin madesoppa. Kalakeitto vihreillä vihanneksilla valkoviiniliemessä – sama keitto, uudet mausteet. Tuttu ja uusi, kuin uudestaan, eri näkökulmasta nähty pikkukaupunki. Maailman siksakin kautta suureen kaupunkiin olen rakentanut elämästäni sen tutun, pikkukaupungin.
Minun pikkukaupungissani ei kotini vieressä virtaa leveä joki, minun virtani on liikenteen virta, joka raitiovaunulla tuo kotiini kalansaaliin, kotoisan maun. Kalaani ei kuvata eikä sen kääreenä ole sanomalehti, ei se hesarikaan.
Q-teatterissa, jossa Juha Itkosen Hämeenlinnaa esitetään, minua ei naurattanut. Ihmettelin helsinkiläisiä tyhjännaurajia. Mitä nauramista on pikkukaupunkilaisuudessa? Suurin osa suomalaisista on pikkukaupunkilaisia ja pikkukaupunkilaisuus vahvistuu myös suuressa kaupungissa.
Kaupunginosista on tullut pikkukaupunkeja kaupungissa, omaleimaisia. Omalla kadullani voin tervehtiä joka toista vastaantulijaa. Omalla ratikkapysäkillä juttelen naapureiden kanssa. Tiedän sen, joka rikkoo meidän pikkukaupungin sääntöjä – ja hänet tietävät kaikki muutkin.
Minua itketti Q-teatterissa. Minua itketti Santun ahdistus, minua itketti Päivi-äidin Tuu, tuu, tupakkirulla –laulu, minua itketti terveyskeskuslääkärin pikkuvaimon epätoivo, minua itketti vankilasta palanneen miehen surulliset silmät. Minua itketti, koska minä tunsin nuo tarinat pikkukaupungista.
Siksi kalakeittoa. Sitä makua, joka on tuttu ja oma. Sitä keittoa, joka tuo pikkukaupungin suureen pikkukaupunkiin, omaan suuren kaupungin pikkukaupunkiin. Bon Appetit!
http://www.q-teatteri.fi/hameenlinna/
Vihreä kalakeitto
n. 500 g tuoretta kalaa (nieriää, lohta esim.)
1 pieni fenkoli
1 isohko sipuli
2 pientä kesäkurpitsaa
15 cm pätkä purjoa
fenkolin lehdet
tuoretta basilikaa
merisuolaa
valkopippuria
oliiviöljyä
1 l kalanperkeistä keitettyä kalalientä
½ - 1 dl valkoviiniä
Kuori kesäkurpitsat ja poista siemenet.
Freesaa isohkoiksi palasiksi pilkotut fenkoli, sipuli, kesäkurpitsat öljyssä. Lisää kiehuvaa kalalientä niin, että vihannekset peittyvät. Lisää pippuria ja suolaa. Keitä lientä noin 20 minuuttia. Lisää purjo silppuna. Pilko kala isoiksi palasiksi. Lisää lopuksi fenkolin lehdet ja basilikaa keiton pinnalle. Tarkista suola. Lisää ½ - 1 dl valkoviiniä.
Kalaliemi
Kalojen perkeet (poista kalan päästä kidukset)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 porkkana
1 sipuli
1 laakerinlehti
5 valkopippuria
yrttioksia: timjamia, basilikaa, korianteria
Laita perkeet kattilaan ja lisää päälle kylmä vesi ja suolaa. Kuumenna hitaasti kiehumispisteeseen. Kuori vaahto esim. reikäkauhalla tai ruokalusikalla. Anna liemen poreilla hiljakseen. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää kasvikset ja mausteet. Anna kypsyä kannen alla noin 30 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti