Helsinginkadun filharmonikot aloitti talviloman 14.2.2014 Helsingin työväenopiston juhlasalissa Einojuhani
Rautavaaran viulukonsertolla, jonka solistina soitti Kari Olamaa.
Viulukonsertto vie kuulijan erilaisiin tunnelmiin ihan kuin kävelyretkelläkin
ollaan välillä metsässä, välillä pusketaan tuulta vasten meren rannalla,
välillä hiekka ratisee kenkien alla, välillä saa liukastella vielä jäisissä
paikoissa. Viulukonsertto on matka läpi rajattoman maailman, kuten säveltäjä
itse on kuvannut teostaan teoksen partituurissa.
Ystävänpäivän konsertin toisessa osassa kuultiin Modest Musorgskin
Näyttelykuvia, joka sekin on kävelymusiikkia. Teoksen Promenade-osa, joka
toistuu samalla teemalla eri soittimien tuottamana, marssittaa kävelijäänsä.
Muissa osissa ollaan katsomassa leikkiviä lapsia, kananpoikia, katakombeja ja
lopulta päästään Kiovan suurelle portille.
Talviloman kävelyretket – kun lunta ei ole, ei voi puhua
hiihtolomasta eikä hiihtämisestä – vievät lomalaisen metsä-, meri-, järvi- ja
jokimaisemiin, mutta myös mielen ja unen maisemiin. Unet vapauttavat työn
orjuudesta, unissa pääsee tekemään uniennätyksiä vaikkapa nukkumisen määrässä.
Aivot tyhjentyvät, valmistautuvat kevääseen. Ulkona on sumuista, unessa
kirkasta.
Kävelyssä on meditatiivista voimaa; unessa on hiljaista
sumun vauhtia.
Kävely tuo eteen fantasian arvoituksia kuin Einojuhani
Rautavaaran viulukonsertto. Uni on pelkkää fantasiaa.
Ruusukaalipennet ovat myös fantasiaa: happaman ja makean
yhdistelmää. Muistuma jostain joskus luetusta reseptistä, joka yhdisti
parsakaalin, pastan ja rusinat, mutta jota ei löytynyt keittokirjakirjastosta.
Ruusukaalipennet kermaisuudessaan ja pekonisuudessaan
antavat vauhtia kävelijälle, antavat hyvän unen uneksijalle.
Ruusukaalipennet
200 g pieniä ruusukaaleja
140 g pekonia
3 valkosipulinkynttä
¼ habanerochilipalko
1 dl sultanrusinoita
2 dl ruokakermaa
1 dl parmesaaniraastetta
250 g pennejä
Puhdista ruusukaalit: poista uloimmat lehdet, jos ne ovat
kuihtuneita, ja ruusukaalin kanta. Keitä ruusukaalit kypsiksi vähässä vedessä
tai höyryssä.
Paista pekoni omassa rasvassaan rapeaksi. Lisää pannulle
pekonin joukkoon puolitetut valkosipulinkynnet ja habanerochilin palanen. Kun
pekoni on rapeaa ja rasva on irronnut siitä, kaada pekoninpalat mausteineen
lautaselle, jonka päällä on ainakin kolme arkkia talouspaperia. Anna rasvan
imeytyä talouspaperiin.
Keitä sillä aikaa pennepasta al dente –kypsäksi väljässä
vedessä, josta osa voi olla ruusukaalien keitin- tai höyrystysvettä.
Paahda rusinoita pekonipannulla pekoneista jääneessä
rasvassa. Lisää joukkoon ruusukaalit ja valutetut pekonit.
Kaada kypsän ja valutetun pastan joukkoon ruusukaaliseos.
Lisää joukkoon ruokakerma ja sekoita. Kuumenna. Lisää lopuksi parmesaaniraaste
ja nauti ruoka kuumana heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti