Elämän tähteillä: lohiparsakaalipiirakka

Lohiparsakaalipiirakka - tähteitä ja tuoreita aineksia.

Elämän tähteellä ollaan kun ikää on enemmän kuin 50, kun 40:n rajapyykki on tuonut elämään kremppaa ja krohinaa. Kun vielä on aikaa jäljellä sataan vuoteen, kun puolisoa on katsonut parikymmentä tai kuusikymmentä vuotta, kun katselee nuoruudenkavereita ja ihmettelee, miten tuokin on jo noin harmaa. Oma peilikuva vaan näyttää sen ikuisen nuoruuden tai ainakin kuvitelman siitä.

Elämän tähteet ovat herkullisia: makeita, suolaisia, happamia, suloisia. Iiro Kajaksen ja Eilakaija Sipon lausuntaesitys MURRE! Silliä ja salaattia on elämän tähteiden ja tähteyden esitys. 

Cafe Fleuristessä 18.2.2015 lausujat toivat intiimiin pikkuruiseen kahvilaan maitokaakao- ja kahvikupillisten ääreen kerääntyneen yleisön eteen elämässä jo kasvaneiden ihmisten tarinoita, dialogeja iästä ja rakkaudesta.

Oi, sitä lemmen ja ironian määrää, jota kuultiin Arto Juurakon pohojaalaasissa runoissa. Sippo ja Kajas esittivät niitä vuoropuheluna – ja niin saatiin sekä naisen että miehen näkökulma kuuluviin pitkästä suhteesta: ”Teherähän niinku taharot.” 

Esitys on murteiden kirjoa, jota lausujat hallitsevat omilla painotuksillaan. Sipon esittämässä Pirkko Saision Elämänmeno-romaanin katkelmassa kuulin naapurini puhuvan mietäsietä, vaikka tarinahan sijoittuu ihanaan kesään 1946, kun kaksi rakastunutta menee Rinnekodin aidan alitse sireenipuskan alle  - niin mitä tekemään. Se selviää romaanista tai esityksestä. 

Kajaksen savo on Kalle Väänäsen – vai pitäisikö sanoa Viänäsen Kallen – Talakoovirs-runossa länsivoittoista, mutta Kajas on loistelias rauman murteella esittäjä. Sen sai yleisö tuta Hjalmar Nortamon Teatris-katkelmassa, joka viimeistään räjäytti murreskeptikotkin nauruun.

Elämän tähteet elähdyttävät yleisön ja esiintyjät: elämän tähteillä on hyvä olla.

Silliä ja salaattia, elämän tähteitä on ekopaastoaikaan etsittävä jääkaapista. Ekopaastoa kun voi viettää niinkin että tyhjentää jääkaapista aineet ruokaan eikä roskiin.

Löytyy edellispäivän lohta, parasta ennen päivänsä menettänyttä kermaa, parin viikon takainen luomubataatti – ja kaupasta luomuparsakaali. Voila: sunnuntai-illan piirakka alkaa olla valmis.

Elämän tähteet maistuvat aina vaan ja mielessä siintää ja kuuluu Arto Juurakon runo: ”Rumakki saa rakastaa.”

Elämän tähteistä suolaista ja makeaa.

Lohiparsakaalipiirakka

Pohja

1 pieni luomubataatti tai puolet suuresta

1 dl polentaryynejä

3 dl vettä

½ tl suolaa

1 dl perunajauhoa

1 tl leivinjauhetta

Kuori ja pilko bataatit 2 cm x 2 cm kuutioiksi. Keitä ne vähässä vedessä kypsiksi. Kaada vesi pois ja soseuta bataatit.

Keitä samaan aikaan polentapuuro. Kiehauta vesi, lisää suola ja polentaryynit. Hämmennä ryynit sekaan siten, että ei muodostu paakkuja. Keitä puuroa n. 10 minuuttia.

Sekoita kuumaan puuroon bataattisose. Anna jäähtyä hetken ja lisää perunajauho, johon on sekoitettu leivinjauhe.

Painele pohja kostutetuin käsin piirakkavuokaan. Nosta taikinaa piirakkavuoan reunoille piirakan kehykseksi.

Piirakkapohja on taputeltu vuokaan.

Esipaista pohjaa n. 15 minuuttia: sähköuuni 200 astetta, kaasu-uuni 230 astetta.

Kokoa piirakka. Levitä pohjalle lohenpalat ja niiden päälle parsakaalin palat. Kruunaa piirakka munakermaseoksella.

Esipaistetun pohjan päälle on levitetty täytteen ainekset: kypsä lohi, parsakaalit ja munakermaseos.

Paista piirakkaa vielä noin 20 minuuttia, kun täytteen munakermaseos on kiinteytynyt.

Täyte

100 – 150 g kypsää lohta

1 luomuparsakaali

2 dl luomukermaa (voi olla hapankermaa)

2 luomukananmunaa

½ tl valkopippurirouhetta

hyppysellinen jauhettua muskottipähkinää

½ tl suolaa