maanantai 16. helmikuuta 2015

Rajamailla: äyriäisrisotto




Äyriäisrisotossa maistuu sahrami, valkoviini, chili, valkosipuli ja meri.
Talven selkä taittuu, laskiaista lasketellaan. Kermapullat, hernesoppa vahvistavat paaston aikaan.

Rajamailla ollaan kun ruokaan yhdistää keveyttä ja herneitä. Paastoon sopii kala ja äyriäiset. Lihan voi jättää viikoiksi pois, vaikkei aivan vegaaniksi ryhtyisikään.

Rajamailla ollaan öiseen aikaan, kun yö aamuksi sarastuu. Reinbert de Leeuwin teos Der nächtliche Wanderer (yöllinen vaeltaja) soi perjantaina 13.2.15 Musiikkitalossa. Teos kuului korviin yön tunnelmina sekä suuren sinfoniaorkesterin että nauhoitettujen äänien tuottamina. 

Yö oli yllätyksellinen. Alkuun kuului salista ikään kuin koiran haukahduksia. Yön eri musiikillisten tunnelmien keskellä kuultiin kuiskaten luettua runoa. Loppupuolen huippu oli se, että kuulija kuvittelee jonkun nukkuvan vieressään, mutta ei: teoksen äänimaailmaan kuuluu myös nukkuvan ihmisen hengitystä. Teos päättyy erittäin vaikuttavasti yli 50 minuutin sinfonisen runon lopuksi vesipisaroita muistuttaviin ääniin, jotka tuotetaan terävän äänen lyömäsoittimella. Sali on hiljaa. Kapellimestari Oliver Knussenin kädet pysyvät liikkumattomina.

Yö on teoksessa kaikkialla – myös salin parvilla, joissa yhdellä soittaa jousikvartetti ja yhdellä yksinäinen trumpetti. Yö on kuulijassa, kuulijan ympärillä, yö on. Yö muuttaa muotoaan, ollaan rajamailla unen ja valveen välillä.

Mitä syödään yöllä, rajamailla? Aamun valkenevina hetkinä? Otetaan merestä poimittua viljaa: äyriäisiä. Otetaan vahvoja aamuun herättäviä makuja. Otetaan lämpöä yön ja aamun viileyteen.

Kylmän aamun lämmittää Pariisin halleilla sipulikeitto, Rooman Eurissa kuumat voisarvet, Hakaniemen torilla lihapiirakka, Heathtrow’n lentokentällä tee ja toast – kotikeittiössä yön valvojalle tai ystävälle illalliseksi syntyy äyriäisrisotto. Kevyt, mieto mutta runsas mauiltaan. Yö voi saapua tai lähteä, aamuun asti on aikaa.

Rajamailla ollaan, kun kuuma risotto jäähtyy. Talven ruoasta jääkaapissa kylmettyneenä tuleekin kesän kylmä riisisalaatti kotipöytään tai juhlaväelle.

Rajamaille: äyriäisrisoton luo.

Äyriäisrisotto
2 – 3 :lle

300 g pakastettuja tai tuoreita äyriäisiä: katkarapuja, simpukoita, mustekalaa
½ dl valkoviiniä
1 punainen pieni chili
2 valkosipulin kynttä
4 banaanisalottisipulia
ripaus sahramia
200 g herneitä
½ dl kevätsipulin vartta ohuina renkaina
1 dl lehtipersiljaa silppuna

Äyriäisrisoton makuja


Riisi
1 ½ dl carnaroliriisiä tai muuta risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
1 keltasipuli
ripaus sahramia
½ tl suolaa
vettä
1 rkl oliiviöljyä



Valmista ensin riisi, jonka voi laittaa odottamaan jääkaappiin yöllisiä ruokavieraita varten.
Kuullota oliiviöljyssä yksi keltasipuli pieninä kuutioina. Kuullota riisi samassa öljyssä. Kun riisi on läpikuultavaa, lisää kattilaan 1 dl valkoviiniä. Anna viinin imeytyä riisiin. Lisää riisiin vettä aina pari desilitraa kerrallaan ja anna veden kypsyttää riisiä pikkuhiljaa. Lisää keitinveteen suola ja ripaus sahramia. Kun riisi on kypsää, voit jäähdyttää sen.

Valmista risotto.

Sulata äyriäiset.

Signora Salvian keittiössä on käytössä pakastettu äyriäissekoitus.


Leikkaa salottisipulit lohkoiksi, pilko chili ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita chili- ja valkosipulinpalojen kanssa oliiviöljyssä korkeareunaisella paistinpannulla. Lisää pannulle ripaus sahrami ja äyriäiset. Pyöräyttele kaikkea sekaisin. Lisää jäiset herneet. Kaada pannulle valkoviini ja kypsennä seosta 5 minuuttia. 


Lisää joukkoon riisit ja kuumenna. Kun riisi on kuumaa, lisää joukkoon kevätsipulin varret ja lehtipersilja.

Tarjoile kuumana pääruokana tai kylmänä riisisalaattina.

Älä lisää risottoon juustoa, sillä äyriäisten kanssa ei ole tapana syödä juustoa vaan antaa äyriäisten hennon vahvan maun tulla esille sinällään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti